Olen tehnyt viime aikoina värttinöitä itse. En vain osannut päättää tekisinko niistä erillisen blogin vai perustaisinko Etsyyn puodin. Hylkäsin ajatuksen puodista, sillä en halunnut vielä panostaa niin paljon siihen. Perustin siis blogin, jossa esittelen itsetekemiäni värttinöitä. Värttinät löytyvät täältä.
I have created a spindleblog. You find it here.
lauantai 15. marraskuuta 2008
maanantai 4. elokuuta 2008
Kuituklubi
Nyt saatiin Suomeenkin oma kuituklubi. Ensimmäinen paketti saapui viime viikolla. Vaihtoehtoina oli kuituja luonnon väreissä tai sitten värjättynä. Tilasin tuon luonnonväriset kuidut. Paketista löytyi merino-mohair sekoitetta 25/75. Ajattelin kehrätä villasta huivilankaa. Uskoisin saavani aika hyvä satsin, sillä villaa oli yhteensä 200g. Jos saan ohutta aikaiseksi niin se riittäisi tosi pitkälle. Kun saan langan kehrättyä niin ajattelin vielä värjätä sen. Jokin sinisen sävy kuulostaa tällä hetkellä parhaalta...
Alla vielä kuva paketin sisällöstä:
tiistai 29. heinäkuuta 2008
Spinhemlis 3
Now I got time to write a post at the last Spinhemlis package. It has arrived already 2 weeks ago. My Spinhemlis has been Marika. In this pacakage were brown and white ryesheep wool and also dyed wool. All the wools are very nice. The ryesheep wool is extremely soft and long. I have already some plans what I'm going to spin from those. You'll see it later. Thank you Marika. It has been very nice to get packages from you!
torstai 3. heinäkuuta 2008
Krappia ja katekua
Lupasin edellisessä postauksessa näyttä teille kuvia krapilla ja katekulla värjätyistä langoista.
Alla olevassa kuvassa on krapilla kylmävärjäyksellä värjättyjä lankoja. Oikealta ensimmäiset kolme vyyhtiä olivat ensin liemessä ja kaksi vasemman puoleista vyyhtiä ovat ns. ensimmäisen jälkivärjäyksen tuloksia. Värit ovat mielestäni ihanan hehkeät. Kaikki langat ovat 100% villaa. Puretuksena on käytetty alunaa ja viinikiveä. Keskimmäisessä vyyhdissä oli hämäräperäinen harmaan liilahtava pohja, joka oli kai tullut aronian marjoista tai alkannasta.
Kylmävärjäys tapahtui seuraavanlaisesti. Liotin krapen juuren palasia vedessä parisen viikkoa. Liemi tietenkin ehti homehtua, mutta ei kun homeet pois päältä. Kaadoin krapit sankoon ja niin kuumaa vettä päälle kuin hanasta tulee ja esipuretetut langat joukkoon. Ensimmäisen erän annoin olla liemessä reilun vuorokauden ja sen jälkeen huuhtelin. Toisen erän annoin liemessä reilu pari vuorokautta ja sen jälkeen huuhtelin. Juuren palat on edelleenkin liemessä. Mielenkiintoista sikäli, että hometta ei muodostunut värjäyksen aikana liemen pintaan. Säästän liemen ja kuumennan sen kun ehdin ja katsin mitä väriä sitten saan aikaiseksi.
In English:
These yarns below are dyed with madder. I used the cold dyeing method.
Seuraavassa kuvassa on katekulla värjätyt langat. Materiaalina on näissäkin langoissa 100% villa. Ensimmäinen vyyhti on kylmävärjäyksen tulos ja kolme muuta vyyhtiä kuumavärjäyksen tulos. Luin tänään, että katekulla ei saa kylmävärjäyksessä niin kestäviä tuloksia kuin kuumavärjäyksellä. Jonkinlaista valonkestävyyttä värissä kuitenkin ainakin on, sillä vyyhti kuivui auringossa. En tiedä kuinka se pesussa sitten käyttäyy. Huuhtelin toki vyyhdin kunnolla ja viimeiseen huuhteluveten lisäsin etikkaa.
Kuumavärjäysen suoritin täysin perinteisin metodein. Ainoastaan heitin langat muutamaa tuntia ennen kuumennusta liemeen, mutta tällä tuskin on oleellista merkitystä värjäystulokseen.
In English:
These yarns are dyed with Katechu. The yellow skein is dyed using the cold dyeing method and the brown ones are dyed with the hot dyeing method. The yarns are 100% wool.
Alla olevassa kuvassa on krapilla kylmävärjäyksellä värjättyjä lankoja. Oikealta ensimmäiset kolme vyyhtiä olivat ensin liemessä ja kaksi vasemman puoleista vyyhtiä ovat ns. ensimmäisen jälkivärjäyksen tuloksia. Värit ovat mielestäni ihanan hehkeät. Kaikki langat ovat 100% villaa. Puretuksena on käytetty alunaa ja viinikiveä. Keskimmäisessä vyyhdissä oli hämäräperäinen harmaan liilahtava pohja, joka oli kai tullut aronian marjoista tai alkannasta.
Kylmävärjäys tapahtui seuraavanlaisesti. Liotin krapen juuren palasia vedessä parisen viikkoa. Liemi tietenkin ehti homehtua, mutta ei kun homeet pois päältä. Kaadoin krapit sankoon ja niin kuumaa vettä päälle kuin hanasta tulee ja esipuretetut langat joukkoon. Ensimmäisen erän annoin olla liemessä reilun vuorokauden ja sen jälkeen huuhtelin. Toisen erän annoin liemessä reilu pari vuorokautta ja sen jälkeen huuhtelin. Juuren palat on edelleenkin liemessä. Mielenkiintoista sikäli, että hometta ei muodostunut värjäyksen aikana liemen pintaan. Säästän liemen ja kuumennan sen kun ehdin ja katsin mitä väriä sitten saan aikaiseksi.
In English:
These yarns below are dyed with madder. I used the cold dyeing method.
Seuraavassa kuvassa on katekulla värjätyt langat. Materiaalina on näissäkin langoissa 100% villa. Ensimmäinen vyyhti on kylmävärjäyksen tulos ja kolme muuta vyyhtiä kuumavärjäyksen tulos. Luin tänään, että katekulla ei saa kylmävärjäyksessä niin kestäviä tuloksia kuin kuumavärjäyksellä. Jonkinlaista valonkestävyyttä värissä kuitenkin ainakin on, sillä vyyhti kuivui auringossa. En tiedä kuinka se pesussa sitten käyttäyy. Huuhtelin toki vyyhdin kunnolla ja viimeiseen huuhteluveten lisäsin etikkaa.
Kuumavärjäysen suoritin täysin perinteisin metodein. Ainoastaan heitin langat muutamaa tuntia ennen kuumennusta liemeen, mutta tällä tuskin on oleellista merkitystä värjäystulokseen.
In English:
These yarns are dyed with Katechu. The yellow skein is dyed using the cold dyeing method and the brown ones are dyed with the hot dyeing method. The yarns are 100% wool.
keskiviikko 2. heinäkuuta 2008
Valonkestoista ja muuta pohdintaa
Aika kuuluu niin nopeasti. Eilen alkoi heinäkuu ja tuntuu kuin kesä olisi ohi, vaikka loma on vielä edessä. Päätin tänä vuonna pitää lomani vasta elo-syyskuun vaihteessa.
Lupiinivärjäyksen värinkesto tuloksista. Uutiset eivät ole kovin hyviä. Niin kuin Leena kirjoitti kommentteihini on sininen väriaine antosyanidi. Valitettavasti väri ei ole kovin valonkestävä. Tein tulitikkuaski kokeen ja auringossa olevien lankojen päät vaalenivat viikossa, vaikka aurinko ei paistanut koko ajan. Yritin ottaa pätkistä kuvan, mutta kamerani ei ole niin hyvä, että saisin langanpätkät kuvattua niinkuin haluan. Eli ei kun unisukkia tekemään tai jotain sisällä käytettävää.
Laitoin samaiseen tulitikkulaatikkoon myös narunpätkät sinipuulla värjätyistä vyyhdeistä. Olen pitänyt vyyhtejä kaapissa puolisen toista vuotta. Osa langoista on käytetty jo virkattuihin keittiön tuolien istuinaluisiin. Pätkät ovat olleet tulitikkuaskissa jo parisen viikkoa ja värit eivät ole haalistuneet. Istuinaluset ovat myös alituiseen auringossa ja käytössä ( yli 2 kk ) ja värit ovat edelleenkin hyvät. Olen iloinen tästä, sillä sinipuuta usein mollataan juuri huonon valonkestonsa tähden. Juttelin asiasta taannoin myös Tetri Designin Anna-Karoliinan kanssa. Hän kertoi värjänneensä sinipuulla puuvilla kangasta, joka on ollut aktiivisessa käytössä ( mm. useita pesuja ja valossa oloa ) reilun vuoden eikä värille ole tapahtunut mitään. Olisi kiva tietää mihin tämä sinipuun huonovalonkesto perustuu. Tietenkin jos sinipuuta vertaa esim. indigon niin niistä ei varmaan samassa lauseessa edes kannata puhua. Indigohan ei ymmärtääkseni haalistu auringossa ainoastaan se ei ole ns. hankauksen kestävä väri.
En tiedä, mutta minulla on sellainen mielikuva, että monet näistä valonkesto tiedoista perustuu ns. näihin vanhoihin värjäyskirjoihin. Onkohan näistä tehty mitään tutkimusta viime vuosina?
Olen viime aikoina värjännyt kylmävärjäyksessä krapilla sekä katekulla. Katekulla värjäsin myös kuuma värjäyksessä. Postaan niistä langoista erikseen kunhan vaan saan kuvattua.
Väripadan ääreen pääsen taas varmaan tulevana viikonloppuna.
Kehräysrintamalla kuuluu myös hyvää. Googlen kehruu-listalla on ollut paljon keskustelua karstamyllyistä. Omistan Ahsfordin karstamyllyn ja en ole oikein ollut tyytyväinen siihen, kun se ei ole mielestäni karstannut ihan niinkuin pitää. Olen lukenut ohjekirjaa ehkä hiukan orjallisesti tai jopa ymmärtänyt sitä väärin. Ohjekirjassahan ei ole kuin kuvia ilman tekstiä, joten aina ei voi tietää mitä tarkoitetaan. Kuvassa, jossa neuvotaan säätämään rumpujen suhdetta toisiinsa lukee 0 - 1mm. Ajattelin, että 1mm on sit kai turvallisin etäisyys, mutta silloin karstaus ei ole oikein kunnolla sujunut. Uskaltauduin eilen säätämään rumpujen suhdetta niin, että ne koskettavat koko ajan toisiinsa. Kokeilin karstata merinoa, silk noilia ( lyhyt silkkijäte ) ja bambukuitua sekaisin. Sekoitus onnistui paremmin kuin uskoinkaan. Seuraavaksi on tiedossa lisää sekoituksia kun kuituja on varastossa yllin kyllin. Tarvitaan vain ripaus luovaa hulluutta...
Lupiinivärjäyksen värinkesto tuloksista. Uutiset eivät ole kovin hyviä. Niin kuin Leena kirjoitti kommentteihini on sininen väriaine antosyanidi. Valitettavasti väri ei ole kovin valonkestävä. Tein tulitikkuaski kokeen ja auringossa olevien lankojen päät vaalenivat viikossa, vaikka aurinko ei paistanut koko ajan. Yritin ottaa pätkistä kuvan, mutta kamerani ei ole niin hyvä, että saisin langanpätkät kuvattua niinkuin haluan. Eli ei kun unisukkia tekemään tai jotain sisällä käytettävää.
Laitoin samaiseen tulitikkulaatikkoon myös narunpätkät sinipuulla värjätyistä vyyhdeistä. Olen pitänyt vyyhtejä kaapissa puolisen toista vuotta. Osa langoista on käytetty jo virkattuihin keittiön tuolien istuinaluisiin. Pätkät ovat olleet tulitikkuaskissa jo parisen viikkoa ja värit eivät ole haalistuneet. Istuinaluset ovat myös alituiseen auringossa ja käytössä ( yli 2 kk ) ja värit ovat edelleenkin hyvät. Olen iloinen tästä, sillä sinipuuta usein mollataan juuri huonon valonkestonsa tähden. Juttelin asiasta taannoin myös Tetri Designin Anna-Karoliinan kanssa. Hän kertoi värjänneensä sinipuulla puuvilla kangasta, joka on ollut aktiivisessa käytössä ( mm. useita pesuja ja valossa oloa ) reilun vuoden eikä värille ole tapahtunut mitään. Olisi kiva tietää mihin tämä sinipuun huonovalonkesto perustuu. Tietenkin jos sinipuuta vertaa esim. indigon niin niistä ei varmaan samassa lauseessa edes kannata puhua. Indigohan ei ymmärtääkseni haalistu auringossa ainoastaan se ei ole ns. hankauksen kestävä väri.
En tiedä, mutta minulla on sellainen mielikuva, että monet näistä valonkesto tiedoista perustuu ns. näihin vanhoihin värjäyskirjoihin. Onkohan näistä tehty mitään tutkimusta viime vuosina?
Olen viime aikoina värjännyt kylmävärjäyksessä krapilla sekä katekulla. Katekulla värjäsin myös kuuma värjäyksessä. Postaan niistä langoista erikseen kunhan vaan saan kuvattua.
Väripadan ääreen pääsen taas varmaan tulevana viikonloppuna.
Kehräysrintamalla kuuluu myös hyvää. Googlen kehruu-listalla on ollut paljon keskustelua karstamyllyistä. Omistan Ahsfordin karstamyllyn ja en ole oikein ollut tyytyväinen siihen, kun se ei ole mielestäni karstannut ihan niinkuin pitää. Olen lukenut ohjekirjaa ehkä hiukan orjallisesti tai jopa ymmärtänyt sitä väärin. Ohjekirjassahan ei ole kuin kuvia ilman tekstiä, joten aina ei voi tietää mitä tarkoitetaan. Kuvassa, jossa neuvotaan säätämään rumpujen suhdetta toisiinsa lukee 0 - 1mm. Ajattelin, että 1mm on sit kai turvallisin etäisyys, mutta silloin karstaus ei ole oikein kunnolla sujunut. Uskaltauduin eilen säätämään rumpujen suhdetta niin, että ne koskettavat koko ajan toisiinsa. Kokeilin karstata merinoa, silk noilia ( lyhyt silkkijäte ) ja bambukuitua sekaisin. Sekoitus onnistui paremmin kuin uskoinkaan. Seuraavaksi on tiedossa lisää sekoituksia kun kuituja on varastossa yllin kyllin. Tarvitaan vain ripaus luovaa hulluutta...
keskiviikko 11. kesäkuuta 2008
Villejä lupiineja ja vähän muutakin
Olen jo pitkään halunnut kokeilla lupiineilla värjäämistä. Viime viikonloppuna ehdin vihdoinkin lupiinipellolle. Poimin lehdet ja varret omaan pusiin ja kukat omaan. Annoin olla yön muovipussissa, koska en ehtinyt enää illalla niillä värjäämään.
Seuraavan aamuna päästyäni väripadan äären laitoin varret ja lehdet kiehumaan. Annoin niiden kiehua reilusti yli tunnin. Siivilöityäni liemen laitoin sinne n. 100g Nallea ja 50g jotain mohairsekoitusta. Vyyhdit oikealla kuvassa. Väri on sellainen kylmä keltainen. Vihreä niissä ei ole. Väri ei kauheasti inspiroi, vaikka onkin parempi kuin monet lämpimät keltaiset, joita niin usein väripadasta nousee. Nämä vyhdit ovat kaksi oikeanpuolimmaista vyyhtiä alla olevassa kuvassa. Jälkivärjäystä kokeilin samanlaisella mohairsekoitelangalla kuin liemessä oli ollut ja sen kaveriksi pääsi pieni mohairvyyhti. Tämä vyyhti on melko varmasti Novitan Kid Mohairia ja katsokaa kuinka se on imaissut väriä itseensä. Täytyy nyt muutkin vitivalkoiset Kid Mohairit värjätä, kun se kerran imee noin hyvin väriä.
Seuraavassa kuvassa onkin sitten ne mun mielestä ihanimmat värit. Nämä tuli lupiininkukkaliemestä. Liemi oli reilun tunnin keiton jälkeen tumman mustikan sininen. Ensimmäisessä värjäyksessä oli neljä oikein puolimmaista vyyhtiä ja väristä tuli melko voimakas vyyhteihin, joissa oli suurimmaksi osaksi villaa. Kaksi ensimmäistä vyyhtiä oikealta ovat sukkalankoja eli suurimmaksi osaksi villaa, mutta niissä on hiukan tekokuitua vahvikkeena. Kolmas vyyhti oikealta on varmaan täysin tekokuitua, mutta siihenkin tuli kaunis vaaleahkon sininen vihahdus. Väri on jotenkin metallinen luonnossa. Neljäs vyyhti oikealta on täysin villaa ja se ei imaissut ihan niin paljon väriä. Seurava Nalle vyyhti on ensimmäisestä jälkiväristä. Sen nostettua liemestä ajattelin vielä kokeilla ja heitin kaksi tekokuitu vyyhtiä sinne ensin, mutta ne eivät ottaneet enää paljon väriä. Niiden pohjaväri oli luonnon valkoinen ja nyt ne ovat sellaisia hopean harmaita. Vasemman puoleisin vyyhti on villaa. Kuvassa sävy ei näy, mutta se on sellainen pastelli mintunvihreä. Värit ovat muutenkin hiukan vihreään taituvia luonnossa. Huomasin myös, että kun loppu vaiheessa lorautin liemeen hiukan etikkaa niin väri liemessä muuttui hetkeksi punaisempaan suuntaan. Väri ei kuitenkaan tarttunut enää lankoihin. Eli seuravaaksi pitäisi kokeilla kuinka paljon pH:n vaihteleminen muuttaa liemen väriä ja tarttuuko se lankoihin. En kylläkään tiedä kuinka valonkestäviä sävyt ovat, mutta testaamalla sekin selviää. Päätinkin tehdä tämän perinteisen tulitikkurasia kokeen langoille eli pätkät langoista ja toinen pää tulitikkurasiaa ja toinen ulos ja ikkunalaudalle. Laitoin langat toissapäivänä ja vielä ovat sinisiä...
Värjäykset eivät loppuneet tähän. Alla olevassa kuvassa vasemman puoleinen vyyhti on värjätty muutamia viikkoja sitten punasipulin kuorilla. Mulla oli kaksi kourallista punasipulin kuoria 100g kohden. Väri on luonnossa vihreämpi.
Oikeanpuoleinen vyyhti on myös viime viikonloppuna värjätty. Lupiinin keruu retkellä törmäsin Maitohorsmiin ja ajattelin, että kun ne eivät vielä kuki niin voisin saada niistä jotain kivaa sävyä aikaiseksi. Lankana on joku tekokuitu systeemi ja otti sekin hiukan väriä. Väri ei puhuttele mitenkään ja tulin siihen tulokseen, että horsmilla ei kannata värjätä. Ehkä ns. fermentoiminen voisi tässä taas toimia niin kuin apiloilla toimi hyvin viime kesänä. Mulla on jostain sellainen mielikuva, että horsmalla olisi värjätty enemmänkin joskus. Onko kellään tästä parempaa tietoa?
Seuraavan aamuna päästyäni väripadan äären laitoin varret ja lehdet kiehumaan. Annoin niiden kiehua reilusti yli tunnin. Siivilöityäni liemen laitoin sinne n. 100g Nallea ja 50g jotain mohairsekoitusta. Vyyhdit oikealla kuvassa. Väri on sellainen kylmä keltainen. Vihreä niissä ei ole. Väri ei kauheasti inspiroi, vaikka onkin parempi kuin monet lämpimät keltaiset, joita niin usein väripadasta nousee. Nämä vyhdit ovat kaksi oikeanpuolimmaista vyyhtiä alla olevassa kuvassa. Jälkivärjäystä kokeilin samanlaisella mohairsekoitelangalla kuin liemessä oli ollut ja sen kaveriksi pääsi pieni mohairvyyhti. Tämä vyyhti on melko varmasti Novitan Kid Mohairia ja katsokaa kuinka se on imaissut väriä itseensä. Täytyy nyt muutkin vitivalkoiset Kid Mohairit värjätä, kun se kerran imee noin hyvin väriä.
Seuraavassa kuvassa onkin sitten ne mun mielestä ihanimmat värit. Nämä tuli lupiininkukkaliemestä. Liemi oli reilun tunnin keiton jälkeen tumman mustikan sininen. Ensimmäisessä värjäyksessä oli neljä oikein puolimmaista vyyhtiä ja väristä tuli melko voimakas vyyhteihin, joissa oli suurimmaksi osaksi villaa. Kaksi ensimmäistä vyyhtiä oikealta ovat sukkalankoja eli suurimmaksi osaksi villaa, mutta niissä on hiukan tekokuitua vahvikkeena. Kolmas vyyhti oikealta on varmaan täysin tekokuitua, mutta siihenkin tuli kaunis vaaleahkon sininen vihahdus. Väri on jotenkin metallinen luonnossa. Neljäs vyyhti oikealta on täysin villaa ja se ei imaissut ihan niin paljon väriä. Seurava Nalle vyyhti on ensimmäisestä jälkiväristä. Sen nostettua liemestä ajattelin vielä kokeilla ja heitin kaksi tekokuitu vyyhtiä sinne ensin, mutta ne eivät ottaneet enää paljon väriä. Niiden pohjaväri oli luonnon valkoinen ja nyt ne ovat sellaisia hopean harmaita. Vasemman puoleisin vyyhti on villaa. Kuvassa sävy ei näy, mutta se on sellainen pastelli mintunvihreä. Värit ovat muutenkin hiukan vihreään taituvia luonnossa. Huomasin myös, että kun loppu vaiheessa lorautin liemeen hiukan etikkaa niin väri liemessä muuttui hetkeksi punaisempaan suuntaan. Väri ei kuitenkaan tarttunut enää lankoihin. Eli seuravaaksi pitäisi kokeilla kuinka paljon pH:n vaihteleminen muuttaa liemen väriä ja tarttuuko se lankoihin. En kylläkään tiedä kuinka valonkestäviä sävyt ovat, mutta testaamalla sekin selviää. Päätinkin tehdä tämän perinteisen tulitikkurasia kokeen langoille eli pätkät langoista ja toinen pää tulitikkurasiaa ja toinen ulos ja ikkunalaudalle. Laitoin langat toissapäivänä ja vielä ovat sinisiä...
Värjäykset eivät loppuneet tähän. Alla olevassa kuvassa vasemman puoleinen vyyhti on värjätty muutamia viikkoja sitten punasipulin kuorilla. Mulla oli kaksi kourallista punasipulin kuoria 100g kohden. Väri on luonnossa vihreämpi.
Oikeanpuoleinen vyyhti on myös viime viikonloppuna värjätty. Lupiinin keruu retkellä törmäsin Maitohorsmiin ja ajattelin, että kun ne eivät vielä kuki niin voisin saada niistä jotain kivaa sävyä aikaiseksi. Lankana on joku tekokuitu systeemi ja otti sekin hiukan väriä. Väri ei puhuttele mitenkään ja tulin siihen tulokseen, että horsmilla ei kannata värjätä. Ehkä ns. fermentoiminen voisi tässä taas toimia niin kuin apiloilla toimi hyvin viime kesänä. Mulla on jostain sellainen mielikuva, että horsmalla olisi värjätty enemmänkin joskus. Onko kellään tästä parempaa tietoa?
perjantai 6. kesäkuuta 2008
Homeinen krappiliemi ja muita värjäyksiä
Pääsinpä viime sunnuntaina taas väripadan ääreen. Vuorossa oli viime vuonna kylmävärjäyksessä käytetty krappiliemi, joka oli jäänyt lojumaan talveksi parvekkeelle. Kerros hometta oli päällä ja väri samea. Minulla ei ollut suuria odotuksia liemen suhteen. Kaavittuani homeen pois, siivilöin liemen ja keitin liemen uudestaan. Kun liemi oli lämmennyt heitin sekaan n. 50g v. harmaata ja 50 g l. valkoista Virtain Villan lankaa. Vyyhdit ovat kuvassa vasemmalla. Väristä tuli voimakkaampi kuin ajattelin, sillä heitettyäni vyyhdit pataan en pitänyt kattilaa liedellä enää kovin kauan. Annoin lankojen olla liemessä noin pari tuntia, jonka jälkeen huuhtelin vyyhdit.
Homehtuneessa liemessä olleet krapin palat laitoin uudestaan veteen ja keitin vielä kaksi kertaa eri vedessä. Ajatuksena oli, että irrottaisin kaiken värin krapeista ja yhdistäisin liemet. Vedessä väri olikin kovin voimakas, mutta se tuntui tarttuvat paljon myös kattilan reunoille. Laitoin liemeen noin. 100g lankaa. Toinen oli 100% virolaista villa lankaa ja toinen oli 80% villaa ja 20% nylonia. Vyyhdit ovat kuvassa oikealla.
Seuraavaksi laitoin pataan viime vuonna kuivatetut Kanadanpiiskun kukinnot. Niitä keitin n. tunnin, siivilöin ja laitoin langat sinne. Langat olivat viime vuonna morsingon jälkiliemessä olleita, mutta eivät oikein saaneet mitään jännnää väriä aikaiseksi. Ensimmäinen vyyhti ( oikealla ) imaisi kaiken keltaisen ja muista tuli lähinnä likaisen värisiä ( kolme vyyhti kirkkaan keltaisesta vasemmalle ). Nuo vyyhdit taitavat lentää takaisin pataan jossain vaiheessa...
Tämän jälkeen pääsivät pataan pari vuotta sitten kerätyt siankärsämöt. Keitin niitä tunnin ja annoin liemen jäähtyä ja siivilöin. En ehtinyt lämmittää lientä enää sen jälkeen kun olin vyyhdin laittanut liemeen, sillä kaasu loppui kun olin keitellyt viime vuonna kuivattuja pelargonin kukkaisia. Annoin vyyhdin olla siankärsämö liemessä n. tunnin ja sen jälkeen otin sen pois. Vyyhti on vasemman puolimmainen ja väri on vielä kirkkaampi luonnossa. Oikein sellainen tipun keltainen. Pelargoni liemen toin sangossa kotiin ja lämmitin sen vielä kotona. Lankaan tuli tuollainen perusbeige väri.
Seuraavaksi toivoisin pääseväni värjäämään lupiineilla ja sananjaloilla. Sananjalat ovat sellainen joka kesän juttu... Kävin viime viikolla Tallinnassa ja käteen jäi kaksi iso vyyhtiä liuvärjättyä lankaa. Sävyt vyyhdissä ovat valkoinen, v. harmaa ja beige. Ajattelin nekin värjätä kasveilla... Tyhjensin myös äitini lankavarastot ja sieltä löytyi jänniä tekokuitu / luonnonkuitu sekoitelankoja mm. Novitan Kid Mohairia. Katsotaan mitä niistä tulee, sillä nekin pääsevät väripataan tänä kesänä.
Homehtuneessa liemessä olleet krapin palat laitoin uudestaan veteen ja keitin vielä kaksi kertaa eri vedessä. Ajatuksena oli, että irrottaisin kaiken värin krapeista ja yhdistäisin liemet. Vedessä väri olikin kovin voimakas, mutta se tuntui tarttuvat paljon myös kattilan reunoille. Laitoin liemeen noin. 100g lankaa. Toinen oli 100% virolaista villa lankaa ja toinen oli 80% villaa ja 20% nylonia. Vyyhdit ovat kuvassa oikealla.
Seuraavaksi laitoin pataan viime vuonna kuivatetut Kanadanpiiskun kukinnot. Niitä keitin n. tunnin, siivilöin ja laitoin langat sinne. Langat olivat viime vuonna morsingon jälkiliemessä olleita, mutta eivät oikein saaneet mitään jännnää väriä aikaiseksi. Ensimmäinen vyyhti ( oikealla ) imaisi kaiken keltaisen ja muista tuli lähinnä likaisen värisiä ( kolme vyyhti kirkkaan keltaisesta vasemmalle ). Nuo vyyhdit taitavat lentää takaisin pataan jossain vaiheessa...
Tämän jälkeen pääsivät pataan pari vuotta sitten kerätyt siankärsämöt. Keitin niitä tunnin ja annoin liemen jäähtyä ja siivilöin. En ehtinyt lämmittää lientä enää sen jälkeen kun olin vyyhdin laittanut liemeen, sillä kaasu loppui kun olin keitellyt viime vuonna kuivattuja pelargonin kukkaisia. Annoin vyyhdin olla siankärsämö liemessä n. tunnin ja sen jälkeen otin sen pois. Vyyhti on vasemman puolimmainen ja väri on vielä kirkkaampi luonnossa. Oikein sellainen tipun keltainen. Pelargoni liemen toin sangossa kotiin ja lämmitin sen vielä kotona. Lankaan tuli tuollainen perusbeige väri.
Seuraavaksi toivoisin pääseväni värjäämään lupiineilla ja sananjaloilla. Sananjalat ovat sellainen joka kesän juttu... Kävin viime viikolla Tallinnassa ja käteen jäi kaksi iso vyyhtiä liuvärjättyä lankaa. Sävyt vyyhdissä ovat valkoinen, v. harmaa ja beige. Ajattelin nekin värjätä kasveilla... Tyhjensin myös äitini lankavarastot ja sieltä löytyi jänniä tekokuitu / luonnonkuitu sekoitelankoja mm. Novitan Kid Mohairia. Katsotaan mitä niistä tulee, sillä nekin pääsevät väripataan tänä kesänä.
sunnuntai 1. kesäkuuta 2008
Spinhemlis
Thank you again my Spinhemlis! The package arrived on Wednesday. I have been so busy lately that I didn't have time to write earlier. The cotton wool top is very interesting and I really want to try to spin it very soon. The hook, the diz and the yarn's thickness meter are very beautiful. Your parents are very skillful. I have already eaten most of the chocolate... :) There was also a very nice card. Unfortunately the card isn't in the photo.
By the way I haven't owned a diz or a yarn thickness meter before. Now I have a good reason to use this equipment. I think the diz is very usefull because I love to use woolcombs.
By the way I haven't owned a diz or a yarn thickness meter before. Now I have a good reason to use this equipment. I think the diz is very usefull because I love to use woolcombs.
torstai 22. toukokuuta 2008
Jäkälävärjäys kokeilu
Viikko sitten tuli värjättyä ensi kerran jäkälillä. Olimme kimpassa ostaneet pullon ammoniakkia viime syksynä ja eräänä kylmänä lokakuisena päivänä laittaneet lasipurkkeihin 1/3 ammoniakkia ja 2/3 vettä ja jäkälää silmämääräisen sopivasti ja vieneet turvalliseen paikkaan säilymään. Nyt siis oli aika kokeilla mitä saisimme aikaiseksi noista jäkäläliemistä. Purkkeja oli kolme ja jokaisessa eri jäkälää likoamassa. Niitä oli aika ajoin talve aikana sekoitteltu. Suurimmassa purkissa ( n. 1½l )oli islanninjäkälää, toiseksi suurimmassa poronjäkälää ja pienimmässä ( n. 3dl ) sormipaisukarvetta.
Aloitimme värjäysprosessin isommasta purkista. Kaadoimme liemen jäkälineen kattilaan ja annoimme kiehua n. tunnin. Tämän jälkeen siivilöimme liemen ja laitoimme n. 100g villalankaa ja kuumensimme taas lientä n. tunnin verran. Tämän jälkeen jätimme langat liemeen. Jonka jälkeen teimme kahdelle muulle purkille saman jutun.
Värjäystulos on kaunis, mutta ei kovin voimakas. Tykkään sävyistä, vaikka ehkä odotinkin hiukan voimakkaampaa tulosta.
Langat ovat kuvassa valitettavasti vielä märkiä, mutta värit eivät juurikaan kuivuttuaan muuttuneet. Värit ovat vasemmalta oikealle islanninjäkälä, poronjäkälä ja sormipaisukarve.
Ihmettelyn aiheena on myös se, miksi sormipaisukarveesta tuli muita voimakkaampi tulos. Lientä oli vähiten, mutta myös kuituja oli hiukan vähemmän.
Kokeilimme myös värjätä hiukan muitakin kuituja. Minulla oli itsekehrätyt näytteet maitokuidusta, valkaistusta pellavasta, mohairista, puuvillasta ja bambusta. Sain tämän idean lukieassani Päivi Hintsasen blogia,jossa hän on värjäillyt erikuituisia lankoja kokeilumielessä. Yllämainituista kuidusta maitokuitu nappasi parhaiten väriä, mutta muut kuidut eivät juurikaan väriä saaneet. Heitimme pataan myös muovinappeja, jotka ottivat ihan vähän väriä. Valitettavasti noista kuiduista ja napeista ei ole valokuvaa.
Värjäyskauteni tänä keväänä alkoi siis ihan hyvissä merkeissä. Odotan innolla, että pääsen taas värjäämään oikein kunnolla.
In English:
Here are my first lichen dyed yarns. The lichens were soaked in ammoniawater over the winter. I like the soft colours although results weren't very strong.
Aloitimme värjäysprosessin isommasta purkista. Kaadoimme liemen jäkälineen kattilaan ja annoimme kiehua n. tunnin. Tämän jälkeen siivilöimme liemen ja laitoimme n. 100g villalankaa ja kuumensimme taas lientä n. tunnin verran. Tämän jälkeen jätimme langat liemeen. Jonka jälkeen teimme kahdelle muulle purkille saman jutun.
Värjäystulos on kaunis, mutta ei kovin voimakas. Tykkään sävyistä, vaikka ehkä odotinkin hiukan voimakkaampaa tulosta.
Langat ovat kuvassa valitettavasti vielä märkiä, mutta värit eivät juurikaan kuivuttuaan muuttuneet. Värit ovat vasemmalta oikealle islanninjäkälä, poronjäkälä ja sormipaisukarve.
Ihmettelyn aiheena on myös se, miksi sormipaisukarveesta tuli muita voimakkaampi tulos. Lientä oli vähiten, mutta myös kuituja oli hiukan vähemmän.
Kokeilimme myös värjätä hiukan muitakin kuituja. Minulla oli itsekehrätyt näytteet maitokuidusta, valkaistusta pellavasta, mohairista, puuvillasta ja bambusta. Sain tämän idean lukieassani Päivi Hintsasen blogia,jossa hän on värjäillyt erikuituisia lankoja kokeilumielessä. Yllämainituista kuidusta maitokuitu nappasi parhaiten väriä, mutta muut kuidut eivät juurikaan väriä saaneet. Heitimme pataan myös muovinappeja, jotka ottivat ihan vähän väriä. Valitettavasti noista kuiduista ja napeista ei ole valokuvaa.
Värjäyskauteni tänä keväänä alkoi siis ihan hyvissä merkeissä. Odotan innolla, että pääsen taas värjäämään oikein kunnolla.
In English:
Here are my first lichen dyed yarns. The lichens were soaked in ammoniawater over the winter. I like the soft colours although results weren't very strong.
tiistai 6. toukokuuta 2008
Spinhemlis
Yesterday my first spinhemlis-package arrived. There was corriedale wool and mulberry silk dyed by my spinhemlis. I love the colours! There were also small pearls in the package. Now I will try knitting with pearls. That will be ideal for summer knitting...
Thank you very much my spinhemlis!
Thank you very much my spinhemlis!
lauantai 29. maaliskuuta 2008
Pikkuneuleita
Viime aikoina olen pääasiassa äheltänyt yhden tilaus villatakin kanssa. Se on vasta vaiheessa. Takakpl on melkein valmis. Seuraavaksi aion ruveta hihojen kimppuun ja sen jälkeen etukappaleiden.
Tässä muutama kuva siitä mitä olen viime aikoina saanut valmiiksi. Itseasiassa pipot valmistuivat Helmikuun lankahamstereihin. Olivat muuten ainoat mitä sain tehtyä. Veikkaan, että olen yksi niistä, jotka saivat vähiten lankaa kulutettua helmikuun aikana.
Ensimmäinen pipo. Ohje oli yhdessä SpinOff lehdessä yhden lammasrotu esittelyn yhteydessä. Numeroa en muista. Ohje ei ollut täydellinen vaan siinä oli lähinnä mallineule kaaviona ja jotain ohjeita esim. silmukkaluvuista jne. Lankana on Virtain villa 2-säikeinen t-harmaa, joka on värjätty kokenillilla.
Toinen pipo. Tämä oli sangen villi versio. Tässä on kolme lankaa päällekkäin Garnstudion alpakka, Schoeller&Stahlin sukkalanka ja itse värjätty Novitan Wool.
Seuraavaksi on kuva huivista, jonka sain valmiiksi tänään. Se on neulottu Novita Rose-mohairista. Lanka oli mielyttävämpi kokemus kuin uskoinkaan. Sitä on hiukan jäljellä. Ehkä teen siitä pipon, jonka alareunaan teen myös Feather&Fan-mallineuletta.
Tässä muutama kuva siitä mitä olen viime aikoina saanut valmiiksi. Itseasiassa pipot valmistuivat Helmikuun lankahamstereihin. Olivat muuten ainoat mitä sain tehtyä. Veikkaan, että olen yksi niistä, jotka saivat vähiten lankaa kulutettua helmikuun aikana.
Ensimmäinen pipo. Ohje oli yhdessä SpinOff lehdessä yhden lammasrotu esittelyn yhteydessä. Numeroa en muista. Ohje ei ollut täydellinen vaan siinä oli lähinnä mallineule kaaviona ja jotain ohjeita esim. silmukkaluvuista jne. Lankana on Virtain villa 2-säikeinen t-harmaa, joka on värjätty kokenillilla.
Toinen pipo. Tämä oli sangen villi versio. Tässä on kolme lankaa päällekkäin Garnstudion alpakka, Schoeller&Stahlin sukkalanka ja itse värjätty Novitan Wool.
Seuraavaksi on kuva huivista, jonka sain valmiiksi tänään. Se on neulottu Novita Rose-mohairista. Lanka oli mielyttävämpi kokemus kuin uskoinkaan. Sitä on hiukan jäljellä. Ehkä teen siitä pipon, jonka alareunaan teen myös Feather&Fan-mallineuletta.
Villoja ja Värejä
Sain yllä olevat kuidut Pialta kun opetin hänelle kehräämistä rukilla. Kuitujen alkuperä on Villa Laurila. Pähkäilimme yhdessä, että onkohan ne suomenlampaan villaa vain minkä lampaan villaa. Olin pitkään sitä mieltä, että suomenlampaasta ei ole kyse. Kysyin asiaa lopulta Aulimaijalta ja sain vahvistuksen epäilyilleni. Hän ei tiennyt minkä rotuisen lampaan villasta on kyse. Luultavasti kyseessä on joku sekoitus. Hän kertoi samassa viestisä yhden iloisen uutisen. Häne hkä aikoo ruskeaa suomenlampaan villasta tehdä kammattua topsia. Kainuun harmasta saa jo häneltä topsina.
Värjäsin kuidun kattilassa etikkavedessä Ashfordin villaväreillä. Värjääminen oli tosi nopeaa ja helppoa. Laitoin kattilaan noin 1/3 osaa vettä ( 5l kattila ) eli niin paljon, että villa peittyi. Kaadoin veteen lorauksen etikkaa, jotta sain pH:n alas. Sen jälkeen laitoin märän villan sinne, jonka jälkeen nostin lämpötilan liedellä noin 85 asteeseen. Sillä aikaa kun lämpötila nousi sekoitin jokaisen värin erikseen veteen pienessä Bona-purkissa ja lämpötilan nousun jälkeen lisäsin värit yksi kerrallaan 20 ml lääkeruiskun avulla. Noin 2 ruiskullista/väri/kerta. Aloitin sivuilta ja etenin keskelle. Näin sain jonkinlaisen raitaefektin.
Kehräsin langan Sonatallani ja kertasin sen navajotekniikalla. Näin sain langasta kestävämpää. Aikomuksena olisi neuloa sukat.
Alla on kuva toisesta värjäyserästä. Nyt kyseessä on Corriedalen villa. Väreinä on käytetty Dylonin kuumanappeja, Tein värjäyksen samalla lailla kuin yllä Ashfordin villaväreillä. Näistä olen kehrännyt vasta pienen osan yläpainoisella Louetin värttinällä. Loput taidan kehrätä rukilla.
In English:
New dyeings
I dyed the blue wool with Ahsford's wooldyes. I used the Lynne Vogel's method for hotdyeing. It was very easy. I spun it with my Sonata and plyed it with Navajo technique.
The green wool is dyed with Dylon hotdyes. I used them the same way as I used the Ashford dyes. I have spun a small amount of the wool with my high-whorl Louet spindle. I will spin the rest with my spinningwheel.
Värttinöitä
Viime aikoina olen innostunut taas värttinällä kehräämään. En oikein ole varma mistä innostukseni heräsi. Ehkä pk-seudun ensimmäisellä kehruutapaamisella helmikuussa oli jotain osuutta asiaan.
Ensin tilasin Spindolynin Ruotsista www.spinspiration.se . En ollut aikaisemmin kehrännyt tuetulla värttinällä ja lukemieni kokemusten perustella mielipiteet Spindolynistä olivat hiukan ristiriitaiset. Monet pitivät, sillä kehräämistä vaikeana. Kokeiltuani kehräämistä sillä en kokenut mitenkään vaikeana sillä kehräämistä. Pari asiaa vain tarvitsevat harjoitusta. Langan kierrittäminen karan ympärille ja kuinka pyöräyttää värttinä vauhtiin kehrästä eikä karasta. Karassa on ehkä hiukan nikkeliä, sillä pidemmän päälle sormia alkaa kihelmöimään. Spindolynin myötä aion kokeilla myös muita tuettuja värttinöitä. Esim. tahklia. Itseasiassa Spindolyn on melkein samanlainen kuin Tahkli erona on pääasiassa se, että Spindolynilla on oma alustansa ja Tahkli tulee tukea joko polveen tai lattiaan.
Värttinä innostukseni ei loppunut Spindolyniin. Olen jo pitkään suunnittelut tekeväni värttinöitä enemmänkin. Ainoa ongelma on ollut, että sorvi on ollut rikki. No se on edelleenkin rikki, mutta keksin muita ratkaisuja kun kiersin eri askarteluliikkeet läpi Helsingissä. Sain loppujen lopuksi muutaman sangen toimivan yläpainoisen värttinän. Esittelin näitä koevedoksia muutamalle kehräävälle ystävälle ja he olivat innostuivat. Halusivat jopa ostaa niitä. Olenkin tässä niitä kehitellyt hiukan lisää ja kohta aukeaa blogi, joka on pyhitetty vain värttinöille.
In English:
Spindles
I found this Spindolyn from www.inspiration.se. I hadn't before spun with supported spindle. Spinning with it was easier than I thought. Now I would like to try spinning with tahkli and other supperted spindles.
keskiviikko 19. maaliskuuta 2008
Spinnhemlis answers/ svarorna
| |
maanantai 21. tammikuuta 2008
Projekteja neulerintamalla
Tämä vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin neuleiden osalta. Sain itseasiassa kai jo viime vuoden puolella aloitettua yhden suuritösien villatakin miehelleni. Suuritöinen, koska malli oli suunniteltava itse ja mallineule neulottava. Selkäkappaleen aloitin useaankin otteseen ja se on nyt itseasiassa aloittamatta edelleenkin. Päätin lopulta aloittaa hihoista ja ne ovat hyvin edistyneet. Lanka on Zitronin Kokon ja aivan ihana neulottava. Aion neuloa kaikki kappaleet kainaloihin asti ja sen jälkeen yhdistää raglan-saumoilla. Aluksi aioin neuloa kaikki kappaleet valmiiksi, mutta hiukan tiedusteltua asiaa muilta antoi anoppini hyvän vinkin. Hän sanoi: "Neulo vain kaikki yhteen jo kainaloista, niin saat varmemmin oikean kokoisen takin ja ehkä se niin valmistuukin joskus." Itseasiassa se kyllä valmistuu tämän kevään aikana, toivottavasti jo ensi kuussa. Sain nimittäin pienehkön kiellon neuleen tulevalta omistajalta. Hän sanoi, että uutta lankaa ei osteta ennenkuin villatakki on valmis. Hiukan kyllä kauhistuttaa olenko lopullisesti joutunut lankadieetille...
Aloitetut hihat
Muita projekteja on sitten kesken tai suunnitteluasteella. Äitini täyttää vuosia ensi kuussa. Hän on jo vuosia valitellut kuinka lenkkeillessä käsivarsia palelee, mutta selkä on aina märkä. Keksinkin, että neulon hänelle irtohihat tai siis hihastimet. Neulon sen kasviväreillä värjättyistä langoista. Toinen hiha on itseasiassa jo melkein valmis.
Hihastin äidilleni
Kesken on tällä hetkellä mm. Arctic Diamond Shawl viime talven Interweave Knitsistä, parit sukat ja yksi keeppi. Valmistumisesta ei ole tietoakaan. Jätän yllämainitut mielelläni ns. ikuisuus projektien joukkoon. :)
Eilen illalla minuun iski ns. organisointi- puuska ja innostuin listaamaan lankojani ja niistä tulevia projekteja. Jos suunnitelmat käyvät toteen niin pitäisi valmistua muutama slipoveri, huivi, paita, lapanen yms. Katsotaan teenkö listan mukaan, vai en. Toisaalta jos piinaisin hiukan itseäni ja sallisin itseni ostaa lankaa vain jos saan yhden projektin ensin valmiiksi.
Aloitetut hihatMuita projekteja on sitten kesken tai suunnitteluasteella. Äitini täyttää vuosia ensi kuussa. Hän on jo vuosia valitellut kuinka lenkkeillessä käsivarsia palelee, mutta selkä on aina märkä. Keksinkin, että neulon hänelle irtohihat tai siis hihastimet. Neulon sen kasviväreillä värjättyistä langoista. Toinen hiha on itseasiassa jo melkein valmis.
Hihastin äidilleniKesken on tällä hetkellä mm. Arctic Diamond Shawl viime talven Interweave Knitsistä, parit sukat ja yksi keeppi. Valmistumisesta ei ole tietoakaan. Jätän yllämainitut mielelläni ns. ikuisuus projektien joukkoon. :)
Eilen illalla minuun iski ns. organisointi- puuska ja innostuin listaamaan lankojani ja niistä tulevia projekteja. Jos suunnitelmat käyvät toteen niin pitäisi valmistua muutama slipoveri, huivi, paita, lapanen yms. Katsotaan teenkö listan mukaan, vai en. Toisaalta jos piinaisin hiukan itseäni ja sallisin itseni ostaa lankaa vain jos saan yhden projektin ensin valmiiksi.
sunnuntai 20. tammikuuta 2008
Nöyrin kiitos
Pialle"make my day"-kukkasesta. Tämä kukkanenhan tulisi antaa eteenpäin kymmenelle muulle bloggaajalle. Pohdittuani asiaa, tulin siihen tulokseen, että en anna tätä kenellekään tietylle bloggaajalle vaan kaikille, jotka haluavat jakaa kokemuksensa ja tekeleensä meidän muiden kanssa bloggaamalla.
keskiviikko 2. tammikuuta 2008
Uuden vuoden lupauksia ja taas valmiita neuleita
Uusi vuosi on lähtenyt käyntiin rauhallisissa merkeissä. Hyvää alkanutta vuotta vaan kaikille!
Sain kuin sainkin Placed Cable Aran-neulen valmiiksi uuden vuoden aattona. Paita ei ole mielestäni ihan niin hyvin onnistunut kuin Tailored Scallops villatakki. Silmukoiden poimiminen kauluksesta ei ole aina kovinkaan helppoa ja saumojen ompelu vaatii myös hiomista. Ehkä tässä olisi ensimmäinen uuden vuoden lupaus eli opettelen viimeistelemään neuleen paremmin.
Toinen lupaukseni on, että en osta yhtään neuleaiheista kirjaa kevään aikana eli pidän kirjattoman kevään tuonne kesäkuun loppuun. Viime syksynä tuli ostettua niin paljon neuleaiheisia kirjoja, että tavallaan hiukan hirvittää. Tähän lupaukseen liittyen yritän tehdä useimmista hyllyssäni olevista neulekirjoista vähintään yhden mallin. Ensimmäinen kirja oli Lace Style siitä edellisessä postauksessa esitelty Tailored Scallops-villatakki.
In English:
NEW YEAR PROMISES AND FINISHED KNITS AGAIN
NEW YEAR PROMISES AND FINISHED KNITS AGAIN
Happy New Year to all!
I've finished my Aran Cable sweater. I don't like it so much. I'm n ot very good at sewing seams and picking the stitches from the neckline. Maybe I should make a new year promise that I learn the fininshing project better.
I have also another New Year promise. I won't buy any knitting books for next six months. I've bought too many last autumn. Now I have promised to myself that I will try to knit one pattern from most of the Knitting books I own. First one was the Tailored Scallops Jacket from the Lace Style-book.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)