Aion kuvailla sangen lyhyesti kuinka kasvivärjäys prosessi tehdään. Tästä tulee pidempi postaus kun värjäyskausi taas alkaa ja voin ottaa kuvat joka työvaiheelta.
Ensin langat tulee purettaa eli keittää n. 1h alunavedessä. Veden ei tarvitse kiehua, mutta olla yli 70 astetta. Langat kannattaa myös jättää likoamaan alunaveteen seuraavaan päivään asti.
Puretuksella saadaan väri kiinnittymään lankoihin paremmin ja väristäsaadaan voimakaampi.
Lankojen puretuksen jälkeen keitetään kasvit, joilla halutaan värjätä. Mitä pidempää keittää sen paremmin kasveista irtoaa väriä. Pääasiassa n. 1h riittää ellei värjätä varvuilla tai puunkuorilla.
Kasvien keittämisen jälkeen liemi siivilöidään ja joukkoon kaadetaan kylmää vettä, jotta saada liemestä haaleampaa n. 40 - 50 asteista. Tähän lisätään nyt puretetut langat ja näitä haudutellaan alle kiehumispisteen n. 1h ja annetaan jäähtyä seuraavaan päivään.
Myönnän kyllä, että en useinkaan jätä lankoja lillumaan veteen seuraavaan päivään vaan hoppuilen niiden kanssa ja tästä ei aina hyvää seuraa. Esim. 100% villalanka voi helposti huopua jos lämpötilat vaihtelelvat nopeasti.
Kasvivärjäys ei ole mikään simsalabim prosessi. Tämä on oikea kesäaktiviteetti kun on tarpeeksi lämmintä keitellä ulkona. Miksei tätä voisi tehdä kotonakin. Kasveista ei kylläkään lähde aina kovin kivoja hajuja. Värjäsin taannoin samettiruusun ja pelargonian kukkasilla. Liemet ehtivät hiukan käydä ja kun sain aloitettua värjäyksen niin kämppä haisi kuin raato. Tämän session jälkeen mieheni sanoi, että nyt loppui kotona kasveilla värjäys. Olin kiltti ja lopetin sen. Olen jälkeen päin kysellyt, että saisinko värjätä esim. sipunkuorilla ja se kuulemma käy ihan hyvin. Sipunkuoret ovatkin sangen hyvä värinlähde ja erittäin hyvä aloittelijan materiaali.
Tässä muutamia kuvia kasvivärjätyistä langoista:
Alla olevassa kuvassa on sitten noilla käyneillä liemillä värjättyjä lankoja... Kiukuttaa kun heitin liemet heti pois. Olisi pitänyt vielä värjätä kerran niin, että mieheni olisi ollut poissa kotoa, sillä värit ovat uskomattoman tummat ja voimakkaat...
9 kommenttia:
Sipulinkuoret ovat tosiaan hyvä värin lähde. Ja kun käyttää vaaleita ja erisävyisiä harmaita, niin saa oransseja, keltaisia ja erilaisia vihreitä lankoja. Ja sipulinkuorillavärjäystä voi harrastaa sisätiloissa ilman kohtuutonta hajua. Oletko kokeillut värjäystä punasipulin kuorilla?
Olen värjännyt punasipulinkin kuorilla ja saanut aivan mahtavia värejä mm. vihreää. Vihreän saanti ei olekaan niitä helpoimpia juttuja kasvivärjäyksessä. Keltasipulista en ole saanut kuin keltaisia ja oransseja, sillä en käytä muita puretteita kuin aluna ja viinikivi.
Vihreää väriä olen saanut tosiaan parhaiten värjäämällä harmaita lankoja. Keltasipulinkuorista ja vaaleanharmaasta langasta tuli lehmuksenvihreää. Tummanharmaasta langasta ja jälkiväristä tuli havunvihreää. Kannattaa kokeilla.
Tuossa kuvassa, jossa on sananjalka värjäykset niin tuo tummempi vihreä on värjätty harmaalle langalle. Itse en erityisesti tykkää keltasipulinkuorella värjätyistä harmaista langoista. Olen myös kanervalla värjännyt harmaita lankoja, mutta en oikein niistäkään tykännyt. Syynä saattaa olla liian tummanharmaa lanka, sillä olen nähnyt vaalean harmaata lankaa, joka on värjätty kanervilla. Väri oli ihana!
Mikä on pureutusaineen, veden ja langan suhde toisiinsa? Paljonko alunaa tarvitsee esim. 100g lankaa?
Käytän alunaa 10% langan painosta eli jos on 100g vyyhti niin 10 g alunaa. Vastaavasti viinikiveä käytän 5% langan painosta eli 100g vyyhti niin 5g viinikiveä. Veden määrää en mittaa enkä kasvien määrää. Toivottavasti tämä auttoi. =)
MITEN SAAN VIHREÄN VÄRIN LANKAAN?HYVÄKSYN VAIN LUONTOA SÄÄSTÄVÄT PURETUSAINEET.KASVIA ON NYT KESÄLLÄ KOIVUN LEHDET,TÄMÄN KEVÄÄN SEKÄ VUODEN AJAN KUIVUNEET "VASTAT".LISÄKSI NOKKOSIA ON MAHDOLLISTA VIELÄ KERÄTÄ. ALUNALLA SAIN KIRKKAAN KELTAISTA,MUTTA ENTÄ VIHREÄN SÄVYJÄ.TIEDÄN KYLLÄ SAAVANI SYKSYLLÄ KANGASTATISTA VIHREÄÄ,KUNHAN MALTAN TATTEJA VÄHÄN "YLIKYPSYTTÄÄ".
KIITOS MAHDOLLISISTA VASTAUKSISTA,MARRE VAAN...
Vihreää ei oikeastaan saa luonnonkasveista, vaikka luonto onkin niin ihanan vihreää tällä hetkellä. Vihreä on lehtivihreä on sellainen pigmentti, joka ei tartu mihinkään. Vihreän värin saanti on ollut aina jonkinlainen arvoitus kasvivärjäreille. Tuo kangastatista saatava vihreä ei ole itsestään selvää, muistaakseni raudalla tai tinasuolalla on osuutta asiaa. Ihanimmat vihreät (vaaelan omenan vihreä) olen saanut lupiinista ennen kukintaa ja saniaisesta alkukesällä. Myös indigolla värjättäessä keltaisen päälle saa kauniita vihreitä. Itse käytän puretusaineina vain alunaa ja viinikiveä. Indigovärjäyksessä käytän natriumditioniittia, mutta hiivapyttyä en ole onnistunut tekemään enkä välitä läträtä virtsan kanssa.
Minä olen saanut vihreää lupiinista ennen kukintaa ja syksyllä samettijalka antaa tosi voimakasta vihreää.
Lähetä kommentti