Albert

Nyt on sitten aika hehkuttaa tätä uutta perheenjäsentä eli rukkia. Pirkko tuossa edellisen postauksen kommenteissa hiukan ihmetteli vaisua uutisen julkistamista, mutta se olikin vain alkusoittoa...

Meillä tuli Uudesta- Seelannista Ranskan kautta Majacraftin Suzie Alpaca n. kaksi viikkoa sitten. Pyysin rukkiin vihreän pyörän, sillä musta pyörä oli mielestäni liian synkkä. Tilasin myös nopeamman kehrän ja vyyhdintekijän (wheel skeiner)mukaan. Vyyhdin tekijä ei ole vielä saapunut, mutta pitäisi tulla jälkitoimituksena lähiaikoina.





Kovin paljon en ole rukilla jaksanut kehrätä vielä, koska selkähartiaseutuni päätti aloittaa taas kenkkuilun ja kehrääminen ei silloin onnistu kovin hyvin. Onneksi vaiva on jo poistumaan päin ja olen taas jaksanut kehräillä.

Rukki sai nimekseen Albert. En oikein tiedä mistä tuon keksin, mutta eräänä aamuna ennenkuin rukki oli edes kotiutunut sain päähäni, että rukille annetaan nimeksi Albert. Aikaisempia rukkeja ei olekaan nimennyt Sonata oli vain Sonata ja sitä edellinen pystyrukkia nimitin pikku baijerilaiseksi, alkuperänsä tähden.

Täytyy rehellisesti myöntää, että Albert on aivan ihana. :D Kehrääminen on vieläkin vasta tutustumista, sillä haen vieläkin jarrunkireyttä ja sopivaa kehruutuolia yms. Sohvalla on ollut tähän kaikkein mukavin kehrätä, sillä siinä saan jalat sopivassa kulmassa polkimille ja polkeminen on kevyttä. Yksi rullista ainakin vähän kolisee, mutta muuten rukki vain hienosti suhisee. Suhina johtuu jarrunarusta. Sen voisi vaihtaa johonkin pellavanaruun tms. niin silloin saattaisi ääni olla vieläkin hiljaisempi.

Ohutta lankaa rukilla saa tosi helposti. Kokeilin tietenkin heti kehrätä tenceliä, sillä sitä on kertynyt varastoon ihan liian kanssa. Tencel on kuin silkkiä, mutta lyhyempää, mikä teke kehruusta haasteellista. Tarpeeksi kovalla vauhdilla sain aikaa tosi ohutta lankaa. Tencelin olennaisin vika on se, että kertausvaiheessa valmiista langasta tulee helposti löyhäkierteistä. Merinoakin kokeilin, mutta jostain kumman syystä en tykkää merinon kehräämisestä kovinkaan paljon. Nyt sain kyllä helpommin kierrettä ja ohutta aikaiseksi kuin aikaisemmin, mutta en nauttinut puuhasta. Merinosilkin kehrääminen puolestaan on aivan ihanaa. Seuraavaksi pitäisi kokeilla puuvillaa, pelkkää silkkiä ja kaikkia muita ihanuuksia mitä tuolta kaapista löytyy.



Yllä olevassa kuvassa on merinosilkkiä. Kuitu on tullut Tinan kuituklubin kautta keväällä ja väri on Kuningaskalastaja.



Merinoa, kuitu on Wollinchenilta ja väri on EnglishGarden.



Tässä on toinen säie corriedalea ja toinen tenceliä. Corriedale on tullut myös Tinan kuituklubin kautta keväällä ja väri oli kyyhkynen.

Albertista löytyy myös huonoja puolia. En ole tyytyväinen langanjohdattimeen (=lyhdyn koukku), sillä en saa rullaa täytettyä ihan loppuun asti. Jotkut ovat taivuttaneet "korvat" auki tai kääntäneet johdattimen toisin päin, mutta silloin se nappaa jarrunyöriin ja se ei ole minusta kovin hyvä juttu. Minulle on tulossa postissa kaksi langanjohdatinta lisää, joten aion jossain vaiheessa kokeilla yhden taivuttamista. Teräs vain voi katketa ja silloin johdattimella ei tee enää mitään.

Tässä vieä tarkempi kuva langanohjaimesta.