Now I got time to write a post at the last Spinhemlis package. It has arrived already 2 weeks ago. My Spinhemlis has been Marika. In this pacakage were brown and white ryesheep wool and also dyed wool. All the wools are very nice. The ryesheep wool is extremely soft and long. I have already some plans what I'm going to spin from those. You'll see it later. Thank you Marika. It has been very nice to get packages from you!
tiistai 29. heinäkuuta 2008
torstai 3. heinäkuuta 2008
Krappia ja katekua
Lupasin edellisessä postauksessa näyttä teille kuvia krapilla ja katekulla värjätyistä langoista.
Alla olevassa kuvassa on krapilla kylmävärjäyksellä värjättyjä lankoja. Oikealta ensimmäiset kolme vyyhtiä olivat ensin liemessä ja kaksi vasemman puoleista vyyhtiä ovat ns. ensimmäisen jälkivärjäyksen tuloksia. Värit ovat mielestäni ihanan hehkeät. Kaikki langat ovat 100% villaa. Puretuksena on käytetty alunaa ja viinikiveä. Keskimmäisessä vyyhdissä oli hämäräperäinen harmaan liilahtava pohja, joka oli kai tullut aronian marjoista tai alkannasta.
Kylmävärjäys tapahtui seuraavanlaisesti. Liotin krapen juuren palasia vedessä parisen viikkoa. Liemi tietenkin ehti homehtua, mutta ei kun homeet pois päältä. Kaadoin krapit sankoon ja niin kuumaa vettä päälle kuin hanasta tulee ja esipuretetut langat joukkoon. Ensimmäisen erän annoin olla liemessä reilun vuorokauden ja sen jälkeen huuhtelin. Toisen erän annoin liemessä reilu pari vuorokautta ja sen jälkeen huuhtelin. Juuren palat on edelleenkin liemessä. Mielenkiintoista sikäli, että hometta ei muodostunut värjäyksen aikana liemen pintaan. Säästän liemen ja kuumennan sen kun ehdin ja katsin mitä väriä sitten saan aikaiseksi.
In English:
These yarns below are dyed with madder. I used the cold dyeing method.
Seuraavassa kuvassa on katekulla värjätyt langat. Materiaalina on näissäkin langoissa 100% villa. Ensimmäinen vyyhti on kylmävärjäyksen tulos ja kolme muuta vyyhtiä kuumavärjäyksen tulos. Luin tänään, että katekulla ei saa kylmävärjäyksessä niin kestäviä tuloksia kuin kuumavärjäyksellä. Jonkinlaista valonkestävyyttä värissä kuitenkin ainakin on, sillä vyyhti kuivui auringossa. En tiedä kuinka se pesussa sitten käyttäyy. Huuhtelin toki vyyhdin kunnolla ja viimeiseen huuhteluveten lisäsin etikkaa.
Kuumavärjäysen suoritin täysin perinteisin metodein. Ainoastaan heitin langat muutamaa tuntia ennen kuumennusta liemeen, mutta tällä tuskin on oleellista merkitystä värjäystulokseen.
In English:
These yarns are dyed with Katechu. The yellow skein is dyed using the cold dyeing method and the brown ones are dyed with the hot dyeing method. The yarns are 100% wool.
Alla olevassa kuvassa on krapilla kylmävärjäyksellä värjättyjä lankoja. Oikealta ensimmäiset kolme vyyhtiä olivat ensin liemessä ja kaksi vasemman puoleista vyyhtiä ovat ns. ensimmäisen jälkivärjäyksen tuloksia. Värit ovat mielestäni ihanan hehkeät. Kaikki langat ovat 100% villaa. Puretuksena on käytetty alunaa ja viinikiveä. Keskimmäisessä vyyhdissä oli hämäräperäinen harmaan liilahtava pohja, joka oli kai tullut aronian marjoista tai alkannasta.
Kylmävärjäys tapahtui seuraavanlaisesti. Liotin krapen juuren palasia vedessä parisen viikkoa. Liemi tietenkin ehti homehtua, mutta ei kun homeet pois päältä. Kaadoin krapit sankoon ja niin kuumaa vettä päälle kuin hanasta tulee ja esipuretetut langat joukkoon. Ensimmäisen erän annoin olla liemessä reilun vuorokauden ja sen jälkeen huuhtelin. Toisen erän annoin liemessä reilu pari vuorokautta ja sen jälkeen huuhtelin. Juuren palat on edelleenkin liemessä. Mielenkiintoista sikäli, että hometta ei muodostunut värjäyksen aikana liemen pintaan. Säästän liemen ja kuumennan sen kun ehdin ja katsin mitä väriä sitten saan aikaiseksi.
In English:
These yarns below are dyed with madder. I used the cold dyeing method.
Seuraavassa kuvassa on katekulla värjätyt langat. Materiaalina on näissäkin langoissa 100% villa. Ensimmäinen vyyhti on kylmävärjäyksen tulos ja kolme muuta vyyhtiä kuumavärjäyksen tulos. Luin tänään, että katekulla ei saa kylmävärjäyksessä niin kestäviä tuloksia kuin kuumavärjäyksellä. Jonkinlaista valonkestävyyttä värissä kuitenkin ainakin on, sillä vyyhti kuivui auringossa. En tiedä kuinka se pesussa sitten käyttäyy. Huuhtelin toki vyyhdin kunnolla ja viimeiseen huuhteluveten lisäsin etikkaa.
Kuumavärjäysen suoritin täysin perinteisin metodein. Ainoastaan heitin langat muutamaa tuntia ennen kuumennusta liemeen, mutta tällä tuskin on oleellista merkitystä värjäystulokseen.
In English:
These yarns are dyed with Katechu. The yellow skein is dyed using the cold dyeing method and the brown ones are dyed with the hot dyeing method. The yarns are 100% wool.
keskiviikko 2. heinäkuuta 2008
Valonkestoista ja muuta pohdintaa
Aika kuuluu niin nopeasti. Eilen alkoi heinäkuu ja tuntuu kuin kesä olisi ohi, vaikka loma on vielä edessä. Päätin tänä vuonna pitää lomani vasta elo-syyskuun vaihteessa.
Lupiinivärjäyksen värinkesto tuloksista. Uutiset eivät ole kovin hyviä. Niin kuin Leena kirjoitti kommentteihini on sininen väriaine antosyanidi. Valitettavasti väri ei ole kovin valonkestävä. Tein tulitikkuaski kokeen ja auringossa olevien lankojen päät vaalenivat viikossa, vaikka aurinko ei paistanut koko ajan. Yritin ottaa pätkistä kuvan, mutta kamerani ei ole niin hyvä, että saisin langanpätkät kuvattua niinkuin haluan. Eli ei kun unisukkia tekemään tai jotain sisällä käytettävää.
Laitoin samaiseen tulitikkulaatikkoon myös narunpätkät sinipuulla värjätyistä vyyhdeistä. Olen pitänyt vyyhtejä kaapissa puolisen toista vuotta. Osa langoista on käytetty jo virkattuihin keittiön tuolien istuinaluisiin. Pätkät ovat olleet tulitikkuaskissa jo parisen viikkoa ja värit eivät ole haalistuneet. Istuinaluset ovat myös alituiseen auringossa ja käytössä ( yli 2 kk ) ja värit ovat edelleenkin hyvät. Olen iloinen tästä, sillä sinipuuta usein mollataan juuri huonon valonkestonsa tähden. Juttelin asiasta taannoin myös Tetri Designin Anna-Karoliinan kanssa. Hän kertoi värjänneensä sinipuulla puuvilla kangasta, joka on ollut aktiivisessa käytössä ( mm. useita pesuja ja valossa oloa ) reilun vuoden eikä värille ole tapahtunut mitään. Olisi kiva tietää mihin tämä sinipuun huonovalonkesto perustuu. Tietenkin jos sinipuuta vertaa esim. indigon niin niistä ei varmaan samassa lauseessa edes kannata puhua. Indigohan ei ymmärtääkseni haalistu auringossa ainoastaan se ei ole ns. hankauksen kestävä väri.
En tiedä, mutta minulla on sellainen mielikuva, että monet näistä valonkesto tiedoista perustuu ns. näihin vanhoihin värjäyskirjoihin. Onkohan näistä tehty mitään tutkimusta viime vuosina?
Olen viime aikoina värjännyt kylmävärjäyksessä krapilla sekä katekulla. Katekulla värjäsin myös kuuma värjäyksessä. Postaan niistä langoista erikseen kunhan vaan saan kuvattua.
Väripadan ääreen pääsen taas varmaan tulevana viikonloppuna.
Kehräysrintamalla kuuluu myös hyvää. Googlen kehruu-listalla on ollut paljon keskustelua karstamyllyistä. Omistan Ahsfordin karstamyllyn ja en ole oikein ollut tyytyväinen siihen, kun se ei ole mielestäni karstannut ihan niinkuin pitää. Olen lukenut ohjekirjaa ehkä hiukan orjallisesti tai jopa ymmärtänyt sitä väärin. Ohjekirjassahan ei ole kuin kuvia ilman tekstiä, joten aina ei voi tietää mitä tarkoitetaan. Kuvassa, jossa neuvotaan säätämään rumpujen suhdetta toisiinsa lukee 0 - 1mm. Ajattelin, että 1mm on sit kai turvallisin etäisyys, mutta silloin karstaus ei ole oikein kunnolla sujunut. Uskaltauduin eilen säätämään rumpujen suhdetta niin, että ne koskettavat koko ajan toisiinsa. Kokeilin karstata merinoa, silk noilia ( lyhyt silkkijäte ) ja bambukuitua sekaisin. Sekoitus onnistui paremmin kuin uskoinkaan. Seuraavaksi on tiedossa lisää sekoituksia kun kuituja on varastossa yllin kyllin. Tarvitaan vain ripaus luovaa hulluutta...
Lupiinivärjäyksen värinkesto tuloksista. Uutiset eivät ole kovin hyviä. Niin kuin Leena kirjoitti kommentteihini on sininen väriaine antosyanidi. Valitettavasti väri ei ole kovin valonkestävä. Tein tulitikkuaski kokeen ja auringossa olevien lankojen päät vaalenivat viikossa, vaikka aurinko ei paistanut koko ajan. Yritin ottaa pätkistä kuvan, mutta kamerani ei ole niin hyvä, että saisin langanpätkät kuvattua niinkuin haluan. Eli ei kun unisukkia tekemään tai jotain sisällä käytettävää.
Laitoin samaiseen tulitikkulaatikkoon myös narunpätkät sinipuulla värjätyistä vyyhdeistä. Olen pitänyt vyyhtejä kaapissa puolisen toista vuotta. Osa langoista on käytetty jo virkattuihin keittiön tuolien istuinaluisiin. Pätkät ovat olleet tulitikkuaskissa jo parisen viikkoa ja värit eivät ole haalistuneet. Istuinaluset ovat myös alituiseen auringossa ja käytössä ( yli 2 kk ) ja värit ovat edelleenkin hyvät. Olen iloinen tästä, sillä sinipuuta usein mollataan juuri huonon valonkestonsa tähden. Juttelin asiasta taannoin myös Tetri Designin Anna-Karoliinan kanssa. Hän kertoi värjänneensä sinipuulla puuvilla kangasta, joka on ollut aktiivisessa käytössä ( mm. useita pesuja ja valossa oloa ) reilun vuoden eikä värille ole tapahtunut mitään. Olisi kiva tietää mihin tämä sinipuun huonovalonkesto perustuu. Tietenkin jos sinipuuta vertaa esim. indigon niin niistä ei varmaan samassa lauseessa edes kannata puhua. Indigohan ei ymmärtääkseni haalistu auringossa ainoastaan se ei ole ns. hankauksen kestävä väri.
En tiedä, mutta minulla on sellainen mielikuva, että monet näistä valonkesto tiedoista perustuu ns. näihin vanhoihin värjäyskirjoihin. Onkohan näistä tehty mitään tutkimusta viime vuosina?
Olen viime aikoina värjännyt kylmävärjäyksessä krapilla sekä katekulla. Katekulla värjäsin myös kuuma värjäyksessä. Postaan niistä langoista erikseen kunhan vaan saan kuvattua.
Väripadan ääreen pääsen taas varmaan tulevana viikonloppuna.
Kehräysrintamalla kuuluu myös hyvää. Googlen kehruu-listalla on ollut paljon keskustelua karstamyllyistä. Omistan Ahsfordin karstamyllyn ja en ole oikein ollut tyytyväinen siihen, kun se ei ole mielestäni karstannut ihan niinkuin pitää. Olen lukenut ohjekirjaa ehkä hiukan orjallisesti tai jopa ymmärtänyt sitä väärin. Ohjekirjassahan ei ole kuin kuvia ilman tekstiä, joten aina ei voi tietää mitä tarkoitetaan. Kuvassa, jossa neuvotaan säätämään rumpujen suhdetta toisiinsa lukee 0 - 1mm. Ajattelin, että 1mm on sit kai turvallisin etäisyys, mutta silloin karstaus ei ole oikein kunnolla sujunut. Uskaltauduin eilen säätämään rumpujen suhdetta niin, että ne koskettavat koko ajan toisiinsa. Kokeilin karstata merinoa, silk noilia ( lyhyt silkkijäte ) ja bambukuitua sekaisin. Sekoitus onnistui paremmin kuin uskoinkaan. Seuraavaksi on tiedossa lisää sekoituksia kun kuituja on varastossa yllin kyllin. Tarvitaan vain ripaus luovaa hulluutta...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)