Ensimmäiseksi voisi aloittaa morsinko värjäyksistä. Värjäsimme kimpassa ja emme saaneet edes kaikkea ainetta vielä käytetyksi. Ostimme valmiin liemen n. nimittäin upeita lankoja. Mielenkiintoisin on kuvassa oleva vaaleanlilavyyhti. Se tuli ihan viimeisestä jälkiväristä. Edes keltaiset eivät taittuneet enää vihreäksi tässä liemessä vaan tulivat jännän okran värisiksi. Tuo lila on suorastaan ihana. Toivottavasti saan tuota vielä lisää yhden vyyhdin sillä liemeä jäi muutama litra ja aion värjäillä sillä kunhan ehdin tänä syksynä.
Seuraavassa kuvassa on myös yhteisvärjäyksen tuloksia. Kolme vasemman puoleista vyyhtiä on omenapuunkuorista ja kolme oikeanpuolista on sipulinkuorista. Nuo sipulinkuoriliemessä olleet vyyhdit olivat ensin käpyliemessä, mutta eivät saaneet muuta kuin ikävän harmaan sävyn niin päätimme laittaa ne suoraan sipulinkuori liemeen.
Tästä käpyliemestä aionkin kertoa hiukan enemmän, sillä joku saattaa tietääkin miksi liemi ei antanut väriä. Joukossa oli sekä männyn-, että kuusen käpyjä. Kävyt olivat lionneet koko kesän rautapadassa ja muuttuneet mustiksi. Käpyliemi oli keitetty edellisenä päivänä ja oli väriltään mustanlilaa. Teimme samanaikaispuretuksen ja kun langat nostettiin liemestä ja jäähdytyksen jälkeen huuhdeltiin, olivat ne vaaleanharmaat. En keksi pätevää syytä miksi väri ei tarttunut voimakkaammin lankoihin. Syynä saattaa olla samanaikaispuretus tai rautapadassa liottaminen. Voin vain arvuutella huono värjäystulosta...
Lisää mielenkiintoisia tuloksia. Alkukesästä olin Annalassa värjäilemässä kasvivärjäreiden tapahtumassa. Siellä värjättiin punakäenkaalilla ja väriksi saatiin ihanan hailu vedenvihreä. Olin kuullut myös huhuja, että käenkaalista voisi saada sinistä... Keitimme noin muovisäkillisen tuoreita punakäenkaaleja ja liemen väriksi tuli kaunis purppuranpunainen. Annalassa oli pantu väriliemeen 20% alunaa langan painosta eli tupla määrä puretetta kuin normaalisti ja noudatimme tätä samaa kaavaa. Annoimme noin tunnin lankojen lellua liemessä alle kiehumispisteen ja sen jälkeen jätimme langat liemeen. Annoimme olla niiden siellä n. kolme päivää. Huuhdeltuamme langat tuli niistä kauniin savunsiniset. Tulos on voimakkaampi ja sinisempi kuin alla olevassa kuvassa. Päätimme alkaa kikkailemaan jälkiliemen pH:lla. Jaoimme liemen kahtia ja lisäsimme toiseen ruokasoodaa ruokalusikallisen. Liemi muuttui kauniin petroolinväriseksi. Upotimme molempiin liemeen vielä villaa. En päässyt villoja huuhtelemaan kuin vasta kahden viikon päästä ja se liemi johon ei oltu laitettu ruokasoodaa oli muuttunut hapen ansiosta punaisesta vihreäksi. Väri oli tosi kaunis, sellainen tumma smaragdinvihreä. Huuhdeltuani molemmat villaerät oli tulos molemmista liemistä samanlainen eli hyvin haalean vedenvihreä melko huomaamaton väri. Yritin oikein tarkasti vertailla villoja eri liemistä, mutta en juurikaan huomannut värieroja. Voi olla, että upotan villat johonkin uuteen liemeen, sillä sitten saattaa tulla jänniä yllätyksiä. Toisaalta pieni määrä tuon väristä villaa saattaisi olla mukava efekti jonkin muun värin kanssa.
Tässä vielä kuva punakäenkaalivärjäyksestä.
P.S. Alkuperäisessä liemessä oli yhteensä 150g lankaa...
3 kommenttia:
Niin paljon kauniita lankoja!
Käenkaalilla saa sinisempiä sävyjä jos liemeen lisää tinaa. Valonkestosta en osaa sanoa, vinkki tinan käyttöön on Kaarina Kanervan sivuilta.
Keskellä kesää on saatu sinisimmät langat, loppukesän käenkaaleilla tulee lähinnä haaleaa vaaleanpunaista.
Sininen ja käenkaali on loppujen lopuksi hiukan onnenkauppaa. Liemen tulee olla kai hapan, jotta sininen irtoaa ja kasvin tulee olla tuoretta ja alkukesästä onnistuu kai parhaiten. Huom. kaikki on siis suurta olettamusta!
Tinasuolalla ei tiettävästi ole mitään tekemistä pH:n kanssa Sen tarkoitus on vain kirkastaa värejä ja lisätä värien kestoa. Tinasuola on myrkky ja itse en käytä sitä.
Tiedän tuon Kanervan sivun, mutta olen itse tottunut hiukan kriittiseksi näiden värjäyshommien kanssa. ;)
Lähetä kommentti