torstai 9. elokuuta 2007

Uusia värjäyskirjoja


Uskaltaudun vain pienen pintalukaisun perusteella hiukan arvioida uusia kirjahankintojani. Molemmat ovat uusia kirjoja saksankielinen viime vuonna painettu ja englanninkielinen tänä vuonna.

Saksankielisen on kirjoittanut Dorothea Fischer. Nimestä pääsee klikkaamalla hänen omille sivuilleen. Sain kirjasta tiedon viime vuonna eräältä saksankieliseltä kehruulistalta, jota en enää seuraa. Kirjan nimi on suomeksi "Kasvivärjäystä villalle ja silkille ilman myrkkyjä". Kirja on mielestäni tehty saksalaisella järjestelmällisyydellä ja kirjasta löytyy kaikki mitä värjäyksessä voi tarvita. Käydään kaikki vaiheet selkein kuvin läpi. Näytetään jopa kuinka vyyhdit sidotaan tai sideharsopussi, jossa väriaineet on yms. Värjäystuloksista otetut kuvat ovat kauniita. Puretusaineiden määrät ovat korkeita, vaikka alunaa päasiassa vain käytetään, jopa 20% alunaa langan painosta. Muut puretusaineet ja lisäaineet, jotka kirjassa on mainittu ovat: alkoholi, rautavihtrilli, viinihappo (?), potaska (?), salmiakki (?), pesusooda, viinikivi ja etikka. ?:llä olen ilmaissut sen, että aineiden myrkyttömyys hiukan arveluttaa.
Kirjassa on myös indigovärjäyksestä ja natriumditioniitin kanssa ei leikitä vaan virtsan tai hiivan. Tuota virtsaa en ymmärrä. En oikein pidä hygieenisenä sen kanssa läträystä.
Mielestäni kirjassa on liuta lauta mielenkiintoisia reseptejä ja erilaisia kasveja on käytetty paljon ja kasvit on vielä erikseen esitelty omassa osiossaan. Kaikista ei vain ole kuvia. Myös se mikä on positiivista niin värjättävistä kuiduista on oma esittelynsä. On eri eläinten karvat esitelty ja myös silkki omana osionaan.

Voisin suositella kirjaa kaikille värjäreille. Kieli vaan saattaa olla hiukan ongelmallisempi kuin yleensä. En itsekään osaa hyvin saksaa, mutta sanakirjan kanssa olen tähän mennessä hyvin pärjännyt ja ns. alansanaston oppii aika nopeasti.

Seuraavaksi tänään postissa tullut Jenny Deanin Colours From Nature. Löysin kirjan ihan sattumalta kun yritin etsiä saman kirjailijan jo loppuunmyytyä Wild Colours-kirjaa. Wild Colours-kirja on luultavasti yksi parhaimmista perusteoksista, joka käsittelee kasvivärjäystä.
Siis asiaan eli tähän uuteen kirjaan. Kirja on selkeä ja siinä ei ole juuri valokuvia, mutta ei se tunnu haittaavaan. Samat värilaatikot löytyvät tästäkin kirjasta kuten edeltäjästään Wild Colourista. Aluksi kerrotaan värjäyksen perusteet. Puretteista on omat osiot. Tässä kirjassa on myös kupari ja oksaalihappo esitelty ja myös selluloosakuidut. Löysin kirjasta alunan kohdalta aika mielenkiintoisen jutun. Alunoita on erilaisia ja eri alunoita käytetään villan kuin proteiinikuitujen puretuksessa. Villan yhteydessä puhutaan aluminium sulphatesta / aluminium potassium sulphatesta kun taas selluloosakuitujen yhteydessä puhutaan aluminium acetatesta. En ole mikään kemiaexpertti ja en oikeasti tiedä mitä eroja aineilla on. Selluloosakuidut kylläkin puretetaan myös tanniinissa. Veden ja värjäysliemien pH:hon on kiinnitetty paljon merkitystä. Värjäysohjeet on lajiteltu värein ja myös harmaa ja musta on otettu mukaan. Löysin yhden aika mielenkiintoisen kohdan violetin kohdalta. Krapin avulla kuulemma saisi myös violettia jos käyttää krappia 50 %- 75% langan painosta ja pitää lientä alle kiehumispisteessä noin kolme varttia ja poistaa langan ja lisää pesusoodaa, jotta liemi on lilaa ja lisää sen jälkeen langan sinne takaisin ja jättää jäähtymään ja huuhtelu tapahtuu myöhemmin kun siltä tuntuu. Tämän voi tehdä joko purettamattomalle tai puretetulle langalle.
Kirjaa en ole siis lukenut kuin sieltä täältä, mutta vaikuttaa kovin mielenkiintoiselta ja on taattua Jenny Deania. Linkki
Niin ja tulossa olisi vielä Karen Casselmannin kirjat: The Craft of the Dyer ja Lichen Dyes. Tämän jälkeen alkaa kiva kirjasto olla kasassa...


In English:

NEW DYEING BOOKS

I have bought Dorothea Fischer's dyeing book. It's very good. The writer tells everything about mordants, dye plants, equipments and fibers.
She uses very large amounts of mordants in some recipes e.g. 20% alum of the weight of the yarn / fiber. I use only 10%. I have understood that it's not known how much the fiber / yarn absorbs the mordant.
In the book the indigo dyeing is taught with urine. I don't understand it because I don't think it's very hygienic dyeing with urine.
I recommed this book to every dyer who knows German.

I also bought Jenny Dean's book Colours from Nature. I tried to find the Wild Colour-book but it's sold out.
There isn't any photos in the book. Plants are introduced colour by colour. The book's selection of mordants is more varied than mine. I mean that I haven't used copper or iron at all. There are instructions on how to do alum-, copper- and ironwater.
The book is very good and interesting to read.

8 kommenttia:

Pia kirjoitti...

Kiinnostavia nuo esittelemäsi kirjat. Yritin etsiä netistä tuota Jenny Deanin kirjaa, mutta en löytänyt paikkaa, josta sen voisi tilata.

Sahrami kirjoitti...

Ureaa eli virtsaa on vanhastaan käytetty hyvin paljon tekstiilien käsittelyssä, mm. puuvillan ja pellavan valkaisussa. Pissastahan tulee ammoniakkia seisottamalla. Ja terveen ihmisen virtsa on steriiliä - onhan se ällöä, mutta puhdasta kyllä.

Potassium on natriumia, ja asetaatti on etikan suola (noin tökerösti oikaistuna), jos yhtään auttaa ymmärtämään, itse en värjäyksestä mitään tiedä.

Rina kirjoitti...

Kiitoksia! Nyt olen taas viisaampi. =)
Linkki mistä tuota kirjaa löytyy on: http://www.pmwoolcraft.co.uk/
ja alhaalla palkki new products.
Postikulut pelkälle kirjalle ovat muuten 3,50£.

Villasatu kirjoitti...

pikkuisen oikaisen tota Sahramin neuvoa, potassium on kaliumia (sen kemiallinen merkki on K) ja natriumin (Na) englanninkielinen nimi on sodium.

Rina kirjoitti...

Eli siis aluminium sulphate on alumiinisulfaattia ja aluminium potassium sulfate on alumiinikaliumsulfaatti eli suomeksi aluna.

Rina kirjoitti...

Juttelin tänään yhden ystäväni kanssa näistä värjäysasioista ja hänellä on kemian tuntemusta enemmänkin. Hän sanoi, ettei terveen ihmisen virtsa ole steriiliä, sillä siinäkin on ns. normaali floora eli bakteereja. Mitä muuten tarkoitat sahrami tuolla steriiliydellä ja puhtaudella?

Leena kirjoitti...

Kiva lukea noin perusteellinen selvitys kirjoista, ainakin Dean täytyy nyt jossain vaiheessa hankkia. Kiitos.
Aluminum acetatesta minäkään en tiedä tarkemmin, muutakuin että myös Lilies suosittelee sitä selluloosakuiduille, jotenkin olen saanut sen käsityksen että se olisi vahvempaa kuin tavallinen aluna.
Salmiakin kemiallista nimeä en nyt muista, mutta ei se käsittääkseni ole myrkyllistä, sitä on annettu esim pässeille virtsakiviin, joita se liuottaa (ja tehosi). Salmiakki nostaa lievästi pHta (mutta ei niin hyvin kuin ammoniakki tai pesusooda, luulisin, en ole varma). Millaisissa resepteissä sitä oli käytetty siinä kirjassa? Hassin kirjassa sitä on mm indigoreseptissä.

Hienoa sinistä olitte saaneet tarhakäenkaalilla (ja morsingolla tietysti), olisiko kaikki väri tarttunut jo ensimmäisessä värjäyksessä ja siksi jälkiväristä tuli noin vaalea?
Kävyillä minäkään en ole koskaan saanut mitään erityistä, enintään lähinnä ihonväristä, tai sitten joskus alkuaikoina vihreää kuparilla, mutta silloin väri taas tuli kuparista. En ole kyllä montaa kertaa kokeillutkaan. Ehkä se on aika tarkkaa, minkä ikäisiä kävyt ovat tai jotain sinnepäin.

Rina kirjoitti...

No tuota, nyt on sitten tapahtunut pienoinen virhe tämän salmiakin kanssa. Minähän luulin, että salmiakgeist on salmiakkia tai siis sitä samaa jota hassin kirjan indigoreseptissä. Äsken kaivoin tuon saksalaisen värjäyskirjan käsiini ja aloin lukea vielä tarkemmin osiota puretusaineista. Salmiakgeist on suomeksi ammoniakki. Opinpahan kantapään kautta, että kaikkea ei voi vain päätellä. Toisaalta salmiakkia eli ammoniumkloridia voidaan valmistaa ammoniakista neutraloitumisreaktion avulla johtamalla ammoniakkia väkevään suolahappoon. Tuon äskeisen lauseen löysin Wikipediasta... Eli toisaalta en minä ihan täysin metsään mennyt... Voipi olla että tässä Hassin kirjassa sillä salmiakilla halutaan nostaa sen indigokyypin pH:ta. En tiedä. Ihmetyttää se liimakin tuossa reseptissä...