Täti Vihreä

Olen viime aikoina yrittänyt laajentaa värikarttaani, sillä olen aina rakastanut sinistä ja hyvin paljon käyttänyt myös sinistä vaatteissa. Tällä hetkellä sekä vihreä että ruskan värit ja violetti ovat hyvin in.

Siivotessani kaappeja kesälomalla löysin sinisiä asusteita, jotka päätin sitten värjätä hiukan paremman värisiksi. Sinisestähän saa vihreää keltaisen avulla ja kasvivärjäyksessä saa hyvin paljon keltaisia sävyjä aikaiseksi. Päätinpä sitten heittää yhdet sormikkaat ja baskerin väripataan ja niistä tuli oikein hauskat.

Kaapista löytyy myös muita värjäykseen joutuvia asusteita, mutta ne ovat vielä odottamassa omaa pataansa.

Alla olevassa kuvassa on myös värjättyjä vyyhtejä baskerin ja sormikkaan lisäksi. Kokeilin ensimmäisen kerran raparperia puretusaineena ja se antaa kivoja lisäsävyjä lankoihin.


Baskeri oli alkuperäisesti sinistä Smart-lankaa ja vihreä sävy on saatu värjäämällä baskeri kanervalla.

Sormikkaat olivat alkuperäisesti taivaansinistä Nalle-lankaa ja vihreä sävy on saatu värjäämällä pihlajan lehdillä.

Vyyhdit vasemmalta oikealle. Kaikki ovat 100% villaa

Morsinko + kanervan 3 jälkiväri ( aluna ja viinikivi puretus ) l.valk.

Kanerva + raparperi puretus, v. harmaa lanka

Pihlajan lehdet ( aluna ja viinikivipuretus ) v.harmaa

Kesän värjäyksiä

Värjäyskausi alkoi nelisen viikkoa sitten, juhannuksen aikoihin. Pata onkin porissut sen jälkeen ihan kiitettävän usein. Jotenkin se on aina niin ihmeellistä katsella mitä sieltä padasta milloinkin nousee.

Olin saanut viime vuonna omenapuunkuoria, oksia ja lehtiä. Osa niistä oli ollut liossa talven yli. Nyt pääsin vihdoinkin keittämään niistä liemet. Haju oli aika mahtava, mutta onneksi värjäilen ulkona. Väristä ei tullut ihan niin ihana kuin mitä olen joskus omenapuunkuorista saanut. Osa langoista oli villa / polyamidi sekoitteita ja nämä langat imaisivat hyvin voimakkaan värin. Omenapuunlehdistä ja oksista tuli enemmän keltainen kuin pelkistä omenapuunkuorista. Omenapuunlehdet olivat myös olleet liossa emalikattilassa, jonka emalin liemi oli osittaina syönyt talven aikana, ja liemeen tuli hiukan kattilasta rautaa mukaan. Opinpahan tästä, että en liota kattilassa kasveja vaan sangoissa, joten ei pääse tällaisia ikäviä kattiloiden tuhoutumisia aikaan. Hiukan harmittaa tuo kattila, mutta onneksi sain talvella kaverilta 10l teräskattilan ja se on ollut mainio korvike tuolla emalikattilalle.

Varastostahan löytyi tietenkin myös samettikukkia. Parisen vuotta sitten äitini lisäksi pari hänen naapuriaan kuivasivat minulle ison läjän samettikukkia ja niitä on sitten riittänyt parin kesän verran. Nyt kuulemma yksi näistä naapurin rouvista on jatkanut kukkien keärystä tänä vuonna, joten samettikukilla tulee värjättyä tulevaisuudessakin. Samettikukilla olen aina saanut hyvin voimakkaita värejä, tälläkin kertaa sain voimakasta oranssinrusehtavaa nallelangalle. Jälkiväristä tuli jo sitten huomattavasti keltaisempaa.

Löysin myös värjäyskätköistä epämääräisen pussin jotain puunkuorta. Keitettyäni niitä, totesin niiden olevan kanelinkuoria. Kuoret olen saanut jostain joskus, enkä ole uskaltanut käyttää niitä mausteeksi, kun en ollut ihan varma mistä on kyse. Liemen väri ei tunnin keiton jälkeen vaikuttanut lupaavalta, mutta keittettyäni sitä parin päivän päästä uudestaan se näytti paljon paremmalta. Väristä tuli kellertävä, juuri sellainen minkä voi odottaa puunkuoresta saatavan.

Värjäsin myös islanninjäkälillä ja punapuulla. Jäkälävärjäystä varten olin saanut vinkin, että vyyhdit kannattaisi huuhdella vasta sen jälkeen kun ne kuivattu. Langoista ei siltikään tullut kovin voimakkaan värisiä. Jäkälien limaa en saanut langoista kunnolla pois edes huuhtelussa, joten langoista tuli karkeat. Täytynee pestä ne ehkä vielä kerran.

Punapuuvärjäys sitä vastoin onnistui erinomaisesti. En kylläkään saanut aniliininpunaista, sillä värjäyshetkellä ei ollut käsillä mitään muutaemästä kuin ruokasoodaa. Väri muuttui aniliininpunaiseksi sen jälkeen kun olin lisännyt liemeen ruokasoodaa, mutta puolisentuntia myöhemmin oli liemi taas palautunut kellertävän punaiseksi. Langoista tuli hetkellisen emäksisyyden ansiosta hiukan kirjavia, mutta hyvin kauniin sävyisiä. Tiedän punapuun olevan värinkestoltaan niitä huonoimpia punaisen lähteitä, mutta jotenkin silti nuo värit joita siitä sain olivat hyvin kauniita. Minulla on vielä varastossa jonkin verran punapuuta ja seuraavan kerran aion kokeilla lisätä pesusoodaa liemeen ja kokeilla aniliininpunaista aikaiseksi.

Kikkailin tuon ruokasoodan kanssa myös malvan kukilla värjätessä. Malvan kukistahan tulee sangen voimakas punainen liemi. Väri ei vain tartu lankoihin kunnolla. Olin saanut neuvon, että jos tarpeeksi kauan keittää malvan kukkia niin pitäisi tulla se keltainen esille. Keitettyäni parisen tuntia lehtiä ei tätä vieläkään ollut näkyvissä. Kärsimättömänä en jaksanut enää odotella vaan laitoin liemeen pari vyyhtiä. Toinen oli käsinkehrättyä ja toinen oli joku mohairsekoite. Annoin vyyhdin olla liemessä puolisen tuntia ja lisäsin ruokasoodaa ja liemi muuttui rusehtavaksi. Langoista tuli beiget ja mohairissa oli joku säie ottanut vaalean punertavan värin. Näin

Seuraavaksi värjäsin pari purettamatonta vaalean harmaata vyyhtiä raparperin lehdillä. Väristä tuli hento beige.

Yhden värjäyspäivän pyhitin täysin indigolle. Olin aikoinani ostanut indigoa sekä Tetriltä että yhdeltä ystävältäni. Tein kyypin Annalan värjäyskurssilta saadun ohjeen mukaan. Eli ensin indigo, vesi ja pesusooda sekaisin lasipurkissa ja purkin pito lämpimässä paikassa. Sen jälkeen lämmitin veden ja lisäsin natriumditioniitin ja kyypin sinne ja annoin liemen olla rauhassa. Liemi ei oikein missään vaiheessa kunnolla muuttunut kellertävän vihreäksi. Metallinen kelmu sen sijaan tuli pintaan. Kun nostin lankoja liemestä ne muuttuivat sinisiksi välittömästi eli hapettuminen tapahtui paljon nopeammin kuin esim. morsinkovärjäyksessä. Väri oli kovin riittoisaa, sillä 500g lankaa värjäytyi sangen iloisesti kirkkaan siniseksi. Lopuilla sain sitten hyviä keltaisille langoille vihreän sävytyksen. Luultavasti parempi olisi ensi värjätä langat sinisiksi ja sen jälkeen vasta keltaisella päälle. En tiedä onko tästä mitään tarkempaa tietoa kenelläkkään.

Kätköistä löytyi myös vanhaa teetä, jonka olin jemmanut värjäystä varten. Liotin teetä yön yli ja sen jälkeen keitin reilun tunnin. Laitoin liemeen yhden purettamattoman l. valkoisen villalangan ja puretetun mohairlangan. Molemmat imaisivat punertavan ruskean värin hetkessä. Liemen vielä säilöin, koska ajattelin, että voisin sekoittaa liemen jonkun muun liemen kanssa.

Kanerva on myös joka vuotinen projekti, sillä parisen vuotta sain ison läjän kanervaa, että sitä keitellään vielä ensikin vuonna. Kanervat olivat liossa 3 viikkoa ja sen jälkeen keitin sitä 3 tuntia. Siivilöin osan liemestä ja lisäsin vettä. Dippasin vain pari v. harmaata vyyhtiä liemeen ja sain kaunista kellanvihreää väriä. Liemeen laitoin myös muutakin, mutta tästä teen ihan oman postauksen.

Alla on kuva koko setistä selityksineen:


Ylärivi vasemmalta oikealle:

Samettikukka

1. Superwash käsitelty lanka 1. jälkiväri, l. valk.
2. Superwash käsitelty lanka, l.valk.
3. Virtiain villa 1 säikeinen. Oli pataan mennessä jo värjätty vaaleankeltaiseksi
4. 100% villa 1. jälkiväri, l.valk.

Indigo, kaksi ensimmäistä vyyhtiä v. harmaa pohja. Loput vaaleankeltaisia ja liemet loput.

Punapuu

1. 100% virolainen villa, jossa vuohenkarvaa mukana, l. valk., 3 jälkiväri
2. 100% virolainen villa, jossa vuohenkarvaa mukana, l. valk. , liemessä etikkaa
3. kerät tummin kerä käsinkehrätty vaaleanharmaa villa, loput joko 100% villa tai sekoitteita.

Alarivi vasemmalta oikealle:

Islanninjäkälä, Superwash villa, l. valk. ( 2 vyyhtiä )

Malvan kukka, käsinkehrätty l. valkoinen villa

Tee, 100% villa, l. valk. purettamaton

Raparperin lehdet, 100% villa, v. harmaa

Kanerva, 100% villa, v. harmaa, dipattu liemessä max. 10 min.

Omenapuunkuoret, kaikki superwash käsiteltyjä lankoja

Omenapuunlehdet ja oksat, kaikki muut vyyhdit superwash käsiteltyjä lankoja paitsi kirjava. Kirjava on 100% Virtain Villaa ja oli liemeen mennessään jo vaaleankeltainen.

Tässä vielä tämmöinen yhteisläjä osasta langoista. Tässä näkyy mukana myös noita mohairsekoitteita:

Lähettäjä Colourful Fibres

Peitot

Aika kuluu nopeaan. Sain vihdoinkin aikaiseksi tulla bloggaamaan.

Tein nämä peitot jo toukokuun alussa Tapiolan kudonta-asemalla. Peitot ovat ensimmäiset varsinaiset itsetehdyt kudonnaiset. Olen pari maton räyskälettä tehnyt parisen vuotta sitten, mutta niitä ei tässä lasketa, koska ne tehtiin valmiisiin puihin.

Toinen peitto on palttinaa ja toinen on toimikasta. Olen rakentanut loimen ihan alusta lähtien itse. Lointa tehtiin kokonaisuudessaan 5,5m ja kaikki käytettiin kerralla loppuun. Lanka on lankatalo Nordiasta. Langassa ei ollut varsinaista vyötettä, mutta pussin kyljessä luki Vottegarn 100% villaa ja väri on harmaa. Lanka on ihan tuntuista ja tuoksuu vielä lampaalle.



Kuteena käytin kasveilla värjäämiäni lankoja. En valitettavasti enää muista edes mikä lanka on milläkin värjätty.



In English:

My first handwoven blankets. The Warp is 100% wool ( grey ). I have dyed the weft yarns by myself with plants.

Uusia lankoja

On sitä tullut myös hiukan kehrättyä. Täytynee myöntää, mita rankempaa duunissa, sitä ihanampaa on tehdä käsitöitä.
Antaa kuvien kertoa puolestaan


Kuitukimara: langassa on kaikenlaisia tähteitä mm. merinoa, tenceliä, bambua, suomenlammasta, silkkiä... itsevärjättyä, värjääätöntä sekä jo kaupasta värjättynä ostettua.


Vasemmalta oikealla:
1) 100% corriedale, itsevärjätty. Värjäämätön kuitu löytyy täältä.
2) Merino-, bambu- ja raakasilkkisekoite.
3) Romney ja joku värjätty topsi sekoite.
4) Suomenlammas, kokeilu Jumboflyerilla.


100% Merino

Vihdoinkin valmiita neuleita

Viime aikoina on täällä puikot heiluneet. Aloitin yli vuosi sitten miehelleni villatakkia Zitronin Kokon-langasta. Takissa oli hiukan alkuhankaluuksia, kun kaikki silmukat piti laskea yms., sillä malli on omani. Pintaneule on mieheni valitsema yhdestä vanhasta neulekirjasta ja onneksi ei ihan mikään tylsä, koska neule ei varmaankaan olisi vieläkään valmis. Hihoista tuli pitkät, mutta se ei kuulemma lainkaan haittaa. Omistaja on ainakin vielä tyytävinen takkiin, vaikka piti sitä hiukan lämpimänä. No eipähän tule kylmä.



Olen neulonut myös itselleni pari slipoveria. Molemmat ovat samalla kaavalla tehtyjä. Idean olen ottanut Wendy Bernardin Custom Knits-kirjasta. Slipoverit on siis neulottu ylhäältä alas ja siten ei ole yhtään saumaa syntynyt. Hiukan jännitin miten hyvin saan tehtyä vihreän slipoverin kaula-aukon, mutta ei se ollut niin vaikeaa kuin luulin.
Vihreän slipoverin lanka on Eiran Tukun Sudan-lanka, jota olen nähnyt vain Soukan Menitassa.
Punaisen slipoverin lanka on Titan Woolin Sloan-lanka. Ostin sen Lianna Lõngadista Tallinnasta.

Lapaset

Lupasin edellisessä postauksessani esitellä lapaset, mitkä tein ystävälleni joululahjaksi. Mallista kirjoitin ohjeenkin ja aikomuksenani olisi tehdä samanlaiset lapaset itselleni itsekehrätystä langasta. Ainoastaan lanka on tietenkin vielä kehräämättä. Tässä kuitenkin pari kuvaa:

Uuden vuoden lupauksia

Loppuvuosi meni vauhdilla lähes tulkoon ilman elämää täällä blogissa. En kyllä saanut neulottuakaan enkä kehrättyäkkään mitään ihmeellistä syksyn aikana. Joululahjoja tein jonkin verran ja niistä tulee yhdet lapaset esittelyyn lähiaikoina. Ohje oli omani ja ihastuin niihin sen verran, että hiukan harmittaa kun ne meni lahjaksi.

Niin yksi asia joka on mainitsemisen arvoinen on Ullaan kirjottamani kehruuartikkeli. Jatkoa sille on luvassa, mutta en ole ihan varma onko jo seuraavassa vai ei.

Tälle vuodelle olen tehnyt muutaman lupauksen liittyen käsitöihin:
- lanka-, villa- ja kangasvarastojen kuluttaminen
- blogini päivittäminen edes kerran kuussa