Erilaista värjäystä

Sain parisen kuukautta sitten kainon pyynnön mieheltäni, että kokeilisin värjätä radio-ohjattavan auton vanteita. Mieheni oli lukenut, että niitä voisi värjäillä esim. Dylonin napeilla tai Nitorin väreillä. Aluksi olin hiukan ihmeissäni asiasta, mutta lupaudun kuitenkin harkitsemaan sitä. Ainahan tällainen uusi kokeilu kiehtoo. Epäilin värjäyksen onnistumista, sillä luulin vanteiden olevan jotain muovia, jota olisi hankala värjätä. Epäilykseni osoittautuivatkin vääriksi, sillä renkaat ovat nylonia eli "naisten sukkahousua". Naisten sukkahousuthan tunnetusti värjäytyvät erittäin hyvin.

Värjäysprosessi oli helppo. Laitoin kylmän veden, sitruunahappoa, värin ja vanteet kattilaan. Keitin niitä n. ½ tuntia ja annoin jäähtyä seuraavaan päivään.

Värjäsin myös Emotuotannon nestemäisillä tekstiiliväreillä. Vanteista piti tulla vihreät, mutta niistä tulikin hyvin tummat violetit. Ne eivät oikein onnistuneet. Koomisinta oli, että laitoin liemeen vanteiden poisoton jälkeen 100g merinoa ja annoin liota useamman päivän. Liemi oli kaunista petroolia, mutta villasta tuli violettia. Valitettavasti tästä ei ole kuvaa.

Tässä vielä hiukan kuvia aiheesta.



Näillä välineillä päästiin alkuun. Sitruunahapon sijasta voisi siis käyttää myös etikkaa.



Nitorilla värjätty, Nämä on tosi kauniit luonnossa. Värjäykseen käytettiin koko pussi.



Renkaat paikoilaan. Olivat kuulemma muut radalla ihastelleet noita. :)



Sinisellä Nitorilla värjätty. Pussista käytetty n. puolet.

Villan maalaaminen

Ajattelin kertoa vielä teoriassa kuinka maalaan villaa. Väreinä käytän happovärejä ja ne tarvitsevat joko etikkaa tai sitruunahappoa kiinnittyäkseen.

Aluksi laitan villat likoamaan etikka- tai sitruunahappoveteen. Mieluiten yön yli. Etikkaa lorautan sankoon n. desin ja sitruunahappoa käytän n. teelusikallisen sankoon.

Seuraavana päivänä teen väriliemet lasipurkkeihin ja laitan tässäkin vaiheessa hiukan etikkaa tai hyppysellisen sitruunahappoa väriseokseen. Sen jälkeen levitän ison jätesäkin keittiön pöydälle ja sen päälle muovikelmua. Käytän Ilona-muovikelmua, jonka kyljessä ei kyllä mainita "kestää kuumennusta", mutta se on toiminut tosi hyvin eikä se ole koskaan sulanut villoihin kiinni höyryttäessä. Kelmua tulee olla reilusti, jotta siihen on helppo kääriä villa höyrytystä varten.

Tämän jälkeen levitän n. 100g villaa muovikelmun päälle ja aloitan värjäämisen. Värjäyksessä käytän sekä apteekista saatavia lääkeruiskuja tai esim. vanhoja astianpesuaine pulloja tai muita pulloja, joissa on irroitettava korkki. Levitän värit villalle joko raitoina tai summitaisesti.

Edellisessä postauksessa olleet suomen lampaan villat värjäsin melko summittaisesti. Muistan lapsena maalanneeni vesiväreillä paperille niin että roiskin erivärisiä läiskiä sinne tänne ja sen jälkeen taitoin paperin. Värit sekoittuivat ja tekivät jänniä kuvioita paperiin.

Kun villassa on tarpeeksi väriä käärin muovikelmun rullalle ja teen siitä kiekon. Laitan kiekon kattilaan höyrytysritilän päälle. Isoon kattilaan mahtuu useampi kiekko. Laitan kattilan liedellä ja annan kiekkojen höyrystyä siellä kunnes kelmut ovat hiukan paisuneet. Kelmun paisuminen on merkki, että lämpö on päässyt villaan asti ja väri on kiinnittynyt.

Otan kattilan liedeltä ja odotan useamman tunnin tai mielellään seuraavaan päivään, että villat ovat rauhassa jäähtyneet. Tämän jälkeen huuhtelen ne yksi kerrallaan pelkällä kädenlämpöisellä vedellä. Jos väri on puretettu sitruunahapolla niin liotan villoja joka huuhtelukerralla, sillä sitruunahappo on vesiliukoinen ja ei ole hyvä jos sitä jää villoihin paljon. Huuhteluun tarvitaan useampia huuhtelukertoja, sillä veden tulee olla kirkasta ennenkuin villat voi ripustaa kuivumaan. Periaatteessa villat voisi lingota pesukoneessa, mutta en tee tätä joka kerta.

Väriä harmaaseen syksyyn

Ollessani toipilaana viime viikolla innostuin maalailemaan villoja, koska kerrankin oli aikaa tehdä homma kaikessa rauhassa. Osa oli jo valmiiksi topsina ja osa oli itsekarstattuja suomenlampaan villalevyjä.

Päätin aloittaa topsien maalauksella. Liotin topseja yön ja seuraavana päivän levitin ne jätesäkin ja muovikelmun päälle ja maalailin. Lopuksi höyrytin topsit muovikelmujan sisässä kattilassa. Jännitin prosessia aluksi, sillä pelkäsin huovuttavani topsit. Onneksi pilasin vain huuhteluvaiheessa yhden Novitan villatopsin laittamalla liikaa astianpesuainetta huuhteluveteen ja ehkä liikuttamalla sitä hiukan liian kovaa.

Yhden topsin ( keskimmäinen topsi ylärivissä ) värjäsin kattilassa suoraan, laskemalla veden pH:ta ja lisämäällä värit yksi kerrallaan kattilaan.

Opin huuhteluvaiheesta muutakin. Kaksi topseista ( vasemman puoleiset ylä- ja alariviltä ) päästivät väriä huuhteluvaiheessa ja laskin veden pH:ta ja tämäkin itseasiassa sai villan hiukan huopumuaan. Onneksi sain topsit avattua kuivina. Toisaalta pienoisen huopumisen on voinut aiheuttaa sekin, että topsi oli BFL:ää (Blueface Leicester) ja olen aikaisemminkin onnistunut tällälailla huovuttamaan sitä pesuvaiheessa.

Vyyhtien villalaadut:
Ylärivi vasemmalta oikealle: BFl, Merino Superwash/Nylon ja Suffolk
Alarivi vasemmalta oikealle: BFL, Eiderwolle ja Corriedale.

Ihastuin tuohon Merino Superwash/Nyloniin, sillä pelkoa huopumisesta ei ole ja kuitu on ihana pehmeää, vaikka se on värjätty. Loput tulivat hiukan karheiksi värjäyksessä.



Seuraavaksi maalasin Dylonin kuumaväri napeilla karstamyllyllä itse karstattua suomenlampaan villaa. Näitä yritin käsitellä hyvin varovasti, sillä en ole aikaisemmin onnistunut värjäämään suomenlammasta ilman huopumista. Kaikki onnistuit oikein hyvin ja kun hiukan venyttelin kuituja niiden kuivumisen jälkeen niin ne tuntuivat mukavilta. Tässä vielä kuva niistä, vaikka noi värit ovat paljon ihanampia luonnossa.

Saksanpähkinä värjäys

Ostin muutama vuosi sitten Tetri-Designilta 100g saksanpähkinä jauhetta. Olin jostain kumman syystä halunnut sitä kovasti säästää, mutta tänä vuonna päätin vihdoinkin kokeilla.

Jauhe oli hyvin hienojakoista ja sekoitin sen veteen vispilän avulla. Keitin lientä ensin n. tunnin, jonka jälkeen annoin liemen olla omissa oloissaan seuraavaan päivään. Silloin keitin lientä uudestaan tunnin verran ja siivilöin.

Laitoin ensimmäisenä liemeen luonnonvalkoista 100% villalankaa kaksi 50g vyyhtiä. Toinen vyyhti oli puretettu sekä alunalla että viinikivellä ja toinen vyyhti oli purettamaton. Saksanpähkinässähän on paljon tanniinia, joten sillä värjättäessä ei välttämättä tarvita erillistä puretusta lainkaan. Tein normaalin värjäyksen eli 1h keitto ja jäähdytys ja huuhtelu. Langoissa on hienoinen sävyero ja purettu lanka on hiukan tummempaa, mutta ei kovin paljon. Seuraavaan erään laitoin samaa lankaa myös puretettuna ja purettamattomana ja värjäsin samalla tavalla kuin ensimmäisenkin erän. Tällä kertaa täytyy jo hiukan käyttää mielikuvitusta jos haluaa huomata sävy eron puretetun ja purettamattoman välillä. Kolmanteen erään laitoin enää puretettuja lankoja ja teestä keitetyn liemen loput. Väri on selvästi keltaisemman ruskea kuin aikaisemmat. Syy voi olla se, että lisäsin teeliemen loput siihen, tai en enää keittänyt lankoja tuntia vaan nostin lämmön kiehumispisteen alapuolella, tai annoin lankojen olla liemessä kolme päivää.
Saksanpähkinä liemessä oli yksi jännä juttu. Liemi oli kuin vahvaa kahvin ja suklaan sekoitusta väriltään ja langat nostettaessa olivat kuin suklaa palleroita, mutta huuhdellessa väri muuttui punertavan ruskeaksi ja vaalentui huomattavasti. Liemi on vielä jäljellä ja luultavasti heitän sinne vielä yhden 50g vyyhdin ja kuumennan liemen.

Tässä kuvia langoista:


Tässä vasemmalta oikealle :

1. värjäys:
Saksanpähkinä, puretttu aluna ja viinikivi, l.valk. 100 villa
Saksanpähkinä, purettamaton, 100% l. valk. villa

2.värjäys:
Saksanpähkinä, puretttu aluna ja viinikivi, l.valk. 100 villa
Saksanpähkinä, purettamaton, 100% l. valk. villa



Tässä on kolmannen erän villat, molemmat purettu alunalla ja viinikivellä ja liemessä oli siis mukana teeliemen jämät.

Vasemman puoleinen vyyhtii 100% l. valk. villa ja oikean puoleinen vyyhti on villa vuohenkarvasekoitelankaa l.valkoista.


Lopussa on vielä kuva mun mohairvärjäyksistä. En ole ihan varma mitä mohairlankoja nämä on alkuperäisesti olleet. Joukossa on ainakin 2 Novitan Chic mohairia. Värit ovat mielestäni tosi ihania. Ydinlanka ei niinkään aina ota väriä, mutta mohairkarvat sen sijaan ottavat värin. Langasta tulee mielestäni kovin elävän näköinen.



Vyyhti on saksanpähkinä - teeliemessä ollut.

Takarivi vasemmalta oikealle:
Omenapuunkuori, aluna + viinikivi
Tee, aluna + viinikivi

Keskirivi vasemmalta oikealle:
Malvan kukat, aluna + viinikivi, ruokasoodaa lisätty liemeen keiton loppuvaiheessa
Punapuu 1 jälkiväri, aluna + viinikivi

Alin kerä on punapuuta(aluna + viinikivi ) ja viimeinen jälkiväri.

Täti Vihreä

Olen viime aikoina yrittänyt laajentaa värikarttaani, sillä olen aina rakastanut sinistä ja hyvin paljon käyttänyt myös sinistä vaatteissa. Tällä hetkellä sekä vihreä että ruskan värit ja violetti ovat hyvin in.

Siivotessani kaappeja kesälomalla löysin sinisiä asusteita, jotka päätin sitten värjätä hiukan paremman värisiksi. Sinisestähän saa vihreää keltaisen avulla ja kasvivärjäyksessä saa hyvin paljon keltaisia sävyjä aikaiseksi. Päätinpä sitten heittää yhdet sormikkaat ja baskerin väripataan ja niistä tuli oikein hauskat.

Kaapista löytyy myös muita värjäykseen joutuvia asusteita, mutta ne ovat vielä odottamassa omaa pataansa.

Alla olevassa kuvassa on myös värjättyjä vyyhtejä baskerin ja sormikkaan lisäksi. Kokeilin ensimmäisen kerran raparperia puretusaineena ja se antaa kivoja lisäsävyjä lankoihin.


Baskeri oli alkuperäisesti sinistä Smart-lankaa ja vihreä sävy on saatu värjäämällä baskeri kanervalla.

Sormikkaat olivat alkuperäisesti taivaansinistä Nalle-lankaa ja vihreä sävy on saatu värjäämällä pihlajan lehdillä.

Vyyhdit vasemmalta oikealle. Kaikki ovat 100% villaa

Morsinko + kanervan 3 jälkiväri ( aluna ja viinikivi puretus ) l.valk.

Kanerva + raparperi puretus, v. harmaa lanka

Pihlajan lehdet ( aluna ja viinikivipuretus ) v.harmaa

Kesän värjäyksiä

Värjäyskausi alkoi nelisen viikkoa sitten, juhannuksen aikoihin. Pata onkin porissut sen jälkeen ihan kiitettävän usein. Jotenkin se on aina niin ihmeellistä katsella mitä sieltä padasta milloinkin nousee.

Olin saanut viime vuonna omenapuunkuoria, oksia ja lehtiä. Osa niistä oli ollut liossa talven yli. Nyt pääsin vihdoinkin keittämään niistä liemet. Haju oli aika mahtava, mutta onneksi värjäilen ulkona. Väristä ei tullut ihan niin ihana kuin mitä olen joskus omenapuunkuorista saanut. Osa langoista oli villa / polyamidi sekoitteita ja nämä langat imaisivat hyvin voimakkaan värin. Omenapuunlehdistä ja oksista tuli enemmän keltainen kuin pelkistä omenapuunkuorista. Omenapuunlehdet olivat myös olleet liossa emalikattilassa, jonka emalin liemi oli osittaina syönyt talven aikana, ja liemeen tuli hiukan kattilasta rautaa mukaan. Opinpahan tästä, että en liota kattilassa kasveja vaan sangoissa, joten ei pääse tällaisia ikäviä kattiloiden tuhoutumisia aikaan. Hiukan harmittaa tuo kattila, mutta onneksi sain talvella kaverilta 10l teräskattilan ja se on ollut mainio korvike tuolla emalikattilalle.

Varastostahan löytyi tietenkin myös samettikukkia. Parisen vuotta sitten äitini lisäksi pari hänen naapuriaan kuivasivat minulle ison läjän samettikukkia ja niitä on sitten riittänyt parin kesän verran. Nyt kuulemma yksi näistä naapurin rouvista on jatkanut kukkien keärystä tänä vuonna, joten samettikukilla tulee värjättyä tulevaisuudessakin. Samettikukilla olen aina saanut hyvin voimakkaita värejä, tälläkin kertaa sain voimakasta oranssinrusehtavaa nallelangalle. Jälkiväristä tuli jo sitten huomattavasti keltaisempaa.

Löysin myös värjäyskätköistä epämääräisen pussin jotain puunkuorta. Keitettyäni niitä, totesin niiden olevan kanelinkuoria. Kuoret olen saanut jostain joskus, enkä ole uskaltanut käyttää niitä mausteeksi, kun en ollut ihan varma mistä on kyse. Liemen väri ei tunnin keiton jälkeen vaikuttanut lupaavalta, mutta keittettyäni sitä parin päivän päästä uudestaan se näytti paljon paremmalta. Väristä tuli kellertävä, juuri sellainen minkä voi odottaa puunkuoresta saatavan.

Värjäsin myös islanninjäkälillä ja punapuulla. Jäkälävärjäystä varten olin saanut vinkin, että vyyhdit kannattaisi huuhdella vasta sen jälkeen kun ne kuivattu. Langoista ei siltikään tullut kovin voimakkaan värisiä. Jäkälien limaa en saanut langoista kunnolla pois edes huuhtelussa, joten langoista tuli karkeat. Täytynee pestä ne ehkä vielä kerran.

Punapuuvärjäys sitä vastoin onnistui erinomaisesti. En kylläkään saanut aniliininpunaista, sillä värjäyshetkellä ei ollut käsillä mitään muutaemästä kuin ruokasoodaa. Väri muuttui aniliininpunaiseksi sen jälkeen kun olin lisännyt liemeen ruokasoodaa, mutta puolisentuntia myöhemmin oli liemi taas palautunut kellertävän punaiseksi. Langoista tuli hetkellisen emäksisyyden ansiosta hiukan kirjavia, mutta hyvin kauniin sävyisiä. Tiedän punapuun olevan värinkestoltaan niitä huonoimpia punaisen lähteitä, mutta jotenkin silti nuo värit joita siitä sain olivat hyvin kauniita. Minulla on vielä varastossa jonkin verran punapuuta ja seuraavan kerran aion kokeilla lisätä pesusoodaa liemeen ja kokeilla aniliininpunaista aikaiseksi.

Kikkailin tuon ruokasoodan kanssa myös malvan kukilla värjätessä. Malvan kukistahan tulee sangen voimakas punainen liemi. Väri ei vain tartu lankoihin kunnolla. Olin saanut neuvon, että jos tarpeeksi kauan keittää malvan kukkia niin pitäisi tulla se keltainen esille. Keitettyäni parisen tuntia lehtiä ei tätä vieläkään ollut näkyvissä. Kärsimättömänä en jaksanut enää odotella vaan laitoin liemeen pari vyyhtiä. Toinen oli käsinkehrättyä ja toinen oli joku mohairsekoite. Annoin vyyhdin olla liemessä puolisen tuntia ja lisäsin ruokasoodaa ja liemi muuttui rusehtavaksi. Langoista tuli beiget ja mohairissa oli joku säie ottanut vaalean punertavan värin. Näin

Seuraavaksi värjäsin pari purettamatonta vaalean harmaata vyyhtiä raparperin lehdillä. Väristä tuli hento beige.

Yhden värjäyspäivän pyhitin täysin indigolle. Olin aikoinani ostanut indigoa sekä Tetriltä että yhdeltä ystävältäni. Tein kyypin Annalan värjäyskurssilta saadun ohjeen mukaan. Eli ensin indigo, vesi ja pesusooda sekaisin lasipurkissa ja purkin pito lämpimässä paikassa. Sen jälkeen lämmitin veden ja lisäsin natriumditioniitin ja kyypin sinne ja annoin liemen olla rauhassa. Liemi ei oikein missään vaiheessa kunnolla muuttunut kellertävän vihreäksi. Metallinen kelmu sen sijaan tuli pintaan. Kun nostin lankoja liemestä ne muuttuivat sinisiksi välittömästi eli hapettuminen tapahtui paljon nopeammin kuin esim. morsinkovärjäyksessä. Väri oli kovin riittoisaa, sillä 500g lankaa värjäytyi sangen iloisesti kirkkaan siniseksi. Lopuilla sain sitten hyviä keltaisille langoille vihreän sävytyksen. Luultavasti parempi olisi ensi värjätä langat sinisiksi ja sen jälkeen vasta keltaisella päälle. En tiedä onko tästä mitään tarkempaa tietoa kenelläkkään.

Kätköistä löytyi myös vanhaa teetä, jonka olin jemmanut värjäystä varten. Liotin teetä yön yli ja sen jälkeen keitin reilun tunnin. Laitoin liemeen yhden purettamattoman l. valkoisen villalangan ja puretetun mohairlangan. Molemmat imaisivat punertavan ruskean värin hetkessä. Liemen vielä säilöin, koska ajattelin, että voisin sekoittaa liemen jonkun muun liemen kanssa.

Kanerva on myös joka vuotinen projekti, sillä parisen vuotta sain ison läjän kanervaa, että sitä keitellään vielä ensikin vuonna. Kanervat olivat liossa 3 viikkoa ja sen jälkeen keitin sitä 3 tuntia. Siivilöin osan liemestä ja lisäsin vettä. Dippasin vain pari v. harmaata vyyhtiä liemeen ja sain kaunista kellanvihreää väriä. Liemeen laitoin myös muutakin, mutta tästä teen ihan oman postauksen.

Alla on kuva koko setistä selityksineen:


Ylärivi vasemmalta oikealle:

Samettikukka

1. Superwash käsitelty lanka 1. jälkiväri, l. valk.
2. Superwash käsitelty lanka, l.valk.
3. Virtiain villa 1 säikeinen. Oli pataan mennessä jo värjätty vaaleankeltaiseksi
4. 100% villa 1. jälkiväri, l.valk.

Indigo, kaksi ensimmäistä vyyhtiä v. harmaa pohja. Loput vaaleankeltaisia ja liemet loput.

Punapuu

1. 100% virolainen villa, jossa vuohenkarvaa mukana, l. valk., 3 jälkiväri
2. 100% virolainen villa, jossa vuohenkarvaa mukana, l. valk. , liemessä etikkaa
3. kerät tummin kerä käsinkehrätty vaaleanharmaa villa, loput joko 100% villa tai sekoitteita.

Alarivi vasemmalta oikealle:

Islanninjäkälä, Superwash villa, l. valk. ( 2 vyyhtiä )

Malvan kukka, käsinkehrätty l. valkoinen villa

Tee, 100% villa, l. valk. purettamaton

Raparperin lehdet, 100% villa, v. harmaa

Kanerva, 100% villa, v. harmaa, dipattu liemessä max. 10 min.

Omenapuunkuoret, kaikki superwash käsiteltyjä lankoja

Omenapuunlehdet ja oksat, kaikki muut vyyhdit superwash käsiteltyjä lankoja paitsi kirjava. Kirjava on 100% Virtain Villaa ja oli liemeen mennessään jo vaaleankeltainen.

Tässä vielä tämmöinen yhteisläjä osasta langoista. Tässä näkyy mukana myös noita mohairsekoitteita:

Lähettäjä Colourful Fibres

Krappia ja katekua

Lupasin edellisessä postauksessa näyttä teille kuvia krapilla ja katekulla värjätyistä langoista.

Alla olevassa kuvassa on krapilla kylmävärjäyksellä värjättyjä lankoja. Oikealta ensimmäiset kolme vyyhtiä olivat ensin liemessä ja kaksi vasemman puoleista vyyhtiä ovat ns. ensimmäisen jälkivärjäyksen tuloksia. Värit ovat mielestäni ihanan hehkeät. Kaikki langat ovat 100% villaa. Puretuksena on käytetty alunaa ja viinikiveä. Keskimmäisessä vyyhdissä oli hämäräperäinen harmaan liilahtava pohja, joka oli kai tullut aronian marjoista tai alkannasta.

Kylmävärjäys tapahtui seuraavanlaisesti. Liotin krapen juuren palasia vedessä parisen viikkoa. Liemi tietenkin ehti homehtua, mutta ei kun homeet pois päältä. Kaadoin krapit sankoon ja niin kuumaa vettä päälle kuin hanasta tulee ja esipuretetut langat joukkoon. Ensimmäisen erän annoin olla liemessä reilun vuorokauden ja sen jälkeen huuhtelin. Toisen erän annoin liemessä reilu pari vuorokautta ja sen jälkeen huuhtelin. Juuren palat on edelleenkin liemessä. Mielenkiintoista sikäli, että hometta ei muodostunut värjäyksen aikana liemen pintaan. Säästän liemen ja kuumennan sen kun ehdin ja katsin mitä väriä sitten saan aikaiseksi.


In English:

These yarns below are dyed with madder. I used the cold dyeing method.


Seuraavassa kuvassa on katekulla värjätyt langat. Materiaalina on näissäkin langoissa 100% villa. Ensimmäinen vyyhti on kylmävärjäyksen tulos ja kolme muuta vyyhtiä kuumavärjäyksen tulos. Luin tänään, että katekulla ei saa kylmävärjäyksessä niin kestäviä tuloksia kuin kuumavärjäyksellä. Jonkinlaista valonkestävyyttä värissä kuitenkin ainakin on, sillä vyyhti kuivui auringossa. En tiedä kuinka se pesussa sitten käyttäyy. Huuhtelin toki vyyhdin kunnolla ja viimeiseen huuhteluveten lisäsin etikkaa.

Kuumavärjäysen suoritin täysin perinteisin metodein. Ainoastaan heitin langat muutamaa tuntia ennen kuumennusta liemeen, mutta tällä tuskin on oleellista merkitystä värjäystulokseen.

In English:

These yarns are dyed with Katechu. The yellow skein is dyed using the cold dyeing method and the brown ones are dyed with the hot dyeing method. The yarns are 100% wool.

Valonkestoista ja muuta pohdintaa

Aika kuuluu niin nopeasti. Eilen alkoi heinäkuu ja tuntuu kuin kesä olisi ohi, vaikka loma on vielä edessä. Päätin tänä vuonna pitää lomani vasta elo-syyskuun vaihteessa.

Lupiinivärjäyksen värinkesto tuloksista. Uutiset eivät ole kovin hyviä. Niin kuin Leena kirjoitti kommentteihini on sininen väriaine antosyanidi. Valitettavasti väri ei ole kovin valonkestävä. Tein tulitikkuaski kokeen ja auringossa olevien lankojen päät vaalenivat viikossa, vaikka aurinko ei paistanut koko ajan. Yritin ottaa pätkistä kuvan, mutta kamerani ei ole niin hyvä, että saisin langanpätkät kuvattua niinkuin haluan. Eli ei kun unisukkia tekemään tai jotain sisällä käytettävää.

Laitoin samaiseen tulitikkulaatikkoon myös narunpätkät sinipuulla värjätyistä vyyhdeistä. Olen pitänyt vyyhtejä kaapissa puolisen toista vuotta. Osa langoista on käytetty jo virkattuihin keittiön tuolien istuinaluisiin. Pätkät ovat olleet tulitikkuaskissa jo parisen viikkoa ja värit eivät ole haalistuneet. Istuinaluset ovat myös alituiseen auringossa ja käytössä ( yli 2 kk ) ja värit ovat edelleenkin hyvät. Olen iloinen tästä, sillä sinipuuta usein mollataan juuri huonon valonkestonsa tähden. Juttelin asiasta taannoin myös Tetri Designin Anna-Karoliinan kanssa. Hän kertoi värjänneensä sinipuulla puuvilla kangasta, joka on ollut aktiivisessa käytössä ( mm. useita pesuja ja valossa oloa ) reilun vuoden eikä värille ole tapahtunut mitään. Olisi kiva tietää mihin tämä sinipuun huonovalonkesto perustuu. Tietenkin jos sinipuuta vertaa esim. indigon niin niistä ei varmaan samassa lauseessa edes kannata puhua. Indigohan ei ymmärtääkseni haalistu auringossa ainoastaan se ei ole ns. hankauksen kestävä väri.

En tiedä, mutta minulla on sellainen mielikuva, että monet näistä valonkesto tiedoista perustuu ns. näihin vanhoihin värjäyskirjoihin. Onkohan näistä tehty mitään tutkimusta viime vuosina?

Olen viime aikoina värjännyt kylmävärjäyksessä krapilla sekä katekulla. Katekulla värjäsin myös kuuma värjäyksessä. Postaan niistä langoista erikseen kunhan vaan saan kuvattua.

Väripadan ääreen pääsen taas varmaan tulevana viikonloppuna.

Kehräysrintamalla kuuluu myös hyvää. Googlen kehruu-listalla on ollut paljon keskustelua karstamyllyistä. Omistan Ahsfordin karstamyllyn ja en ole oikein ollut tyytyväinen siihen, kun se ei ole mielestäni karstannut ihan niinkuin pitää. Olen lukenut ohjekirjaa ehkä hiukan orjallisesti tai jopa ymmärtänyt sitä väärin. Ohjekirjassahan ei ole kuin kuvia ilman tekstiä, joten aina ei voi tietää mitä tarkoitetaan. Kuvassa, jossa neuvotaan säätämään rumpujen suhdetta toisiinsa lukee 0 - 1mm. Ajattelin, että 1mm on sit kai turvallisin etäisyys, mutta silloin karstaus ei ole oikein kunnolla sujunut. Uskaltauduin eilen säätämään rumpujen suhdetta niin, että ne koskettavat koko ajan toisiinsa. Kokeilin karstata merinoa, silk noilia ( lyhyt silkkijäte ) ja bambukuitua sekaisin. Sekoitus onnistui paremmin kuin uskoinkaan. Seuraavaksi on tiedossa lisää sekoituksia kun kuituja on varastossa yllin kyllin. Tarvitaan vain ripaus luovaa hulluutta...

Villoja ja Värejä

Sain yllä olevat kuidut Pialta kun opetin hänelle kehräämistä rukilla. Kuitujen alkuperä on Villa Laurila. Pähkäilimme yhdessä, että onkohan ne suomenlampaan villaa vain minkä lampaan villaa. Olin pitkään sitä mieltä, että suomenlampaasta ei ole kyse. Kysyin asiaa lopulta Aulimaijalta ja sain vahvistuksen epäilyilleni. Hän ei tiennyt minkä rotuisen lampaan villasta on kyse. Luultavasti kyseessä on joku sekoitus. Hän kertoi samassa viestisä yhden iloisen uutisen. Häne hkä aikoo ruskeaa suomenlampaan villasta tehdä kammattua topsia. Kainuun harmasta saa jo häneltä topsina.

Värjäsin kuidun kattilassa etikkavedessä Ashfordin villaväreillä. Värjääminen oli tosi nopeaa ja helppoa. Laitoin kattilaan noin 1/3 osaa vettä ( 5l kattila ) eli niin paljon, että villa peittyi. Kaadoin veteen lorauksen etikkaa, jotta sain pH:n alas. Sen jälkeen laitoin märän villan sinne, jonka jälkeen nostin lämpötilan liedellä noin 85 asteeseen. Sillä aikaa kun lämpötila nousi sekoitin jokaisen värin erikseen veteen pienessä Bona-purkissa ja lämpötilan nousun jälkeen lisäsin värit yksi kerrallaan 20 ml lääkeruiskun avulla. Noin 2 ruiskullista/väri/kerta. Aloitin sivuilta ja etenin keskelle. Näin sain jonkinlaisen raitaefektin.

Kehräsin langan Sonatallani ja kertasin sen navajotekniikalla. Näin sain langasta kestävämpää. Aikomuksena olisi neuloa sukat.

Alla on kuva toisesta värjäyserästä. Nyt kyseessä on Corriedalen villa. Väreinä on käytetty Dylonin kuumanappeja, Tein värjäyksen samalla lailla kuin yllä Ashfordin villaväreillä. Näistä olen kehrännyt vasta pienen osan yläpainoisella Louetin värttinällä. Loput taidan kehrätä rukilla.

In English:

New dyeings

I dyed the blue wool with Ahsford's wooldyes. I used the Lynne Vogel's method for hotdyeing. It was very easy. I spun it with my Sonata and plyed it with Navajo technique.

The green wool is dyed with Dylon hotdyes. I used them the same way as I used the Ashford dyes. I have spun a small amount of the wool with my high-whorl Louet spindle. I will spin the rest with my spinningwheel.

Suopursu värjäykset

Päätin kesällä tehdä pienen kokeilun liittyen aiheeseen onko käymisprosessilla merkitystä kasveista saatavaan väriin. Siis lähtökohtahan oli, että kahteen ämpäriin pilkottiin suopursuja ja toiseen laitoimme noin 1 dl sokeria, jotta liemi hiukan kävisi. Käymistä tapahtuikin alussa, mutta kun säät kylmenivät niin käyminen keskeytyi eikä ollut sellaista paikkaa, jossa lämpötila oli noussut reilusti yli 20 asteeseen.

Keitin sokerittoman liemen parisen viikkoa ennen varsinaista värjäystä ja jätin sen kattilaan ja jätin sen kattilaan muhimaan. Liemi kiehui n. 2 tuntia. Keitin sitä vielä parisen tuntia lisää varsinaisena värjäyspäivänä ja sen jälkeen siivilöin ja laitoin n. 250g 100% villalankaa pataan ja lämmitin noin tunnin.

Sokerillisen liemen keitin kokonaisuudessaan vasta värjäyspäivänä. Kaataessani sen sangosta kattilaan syntyi enemmän vaahtoa kuin sokerittomasta liemestä eli päättelin tästä, että käymistä on tapahtunut. Liemi oli myös hiukan sameampaa. Keitin sitä yhteen putkeen n. 3-4h. Jäähdytin, siivilöin ja laitoin langat siihen. Lämmitin noin tunnin verran.
Alla on kuva langoista. Osa on siis ollut pohjaväriltään joko tumman harmaita tai vaalean harmaita lankoja. Vasemmalla ovat sokeriliemessä keitetyt ja oikealla sokerittomassa liemessä keitetyt. Odotin, että väri olisi enemmän pronssiin vivahtava.


Sain molemmista myös yhdet jälkivärit. Tekokuitu lankoihin tuli hiukan kuparinen vivahdus, mutta 100% villalankaan vain vaaleankeltainen.
Alla kuva jälkivärjätyistä langoista. Kaksi vasemmanpuoleista ovat 100% villaa ja muut ovat villa / tekokuitusekotteita.

Suopursuja on vielä jäljellä ja kokeilen jossain vaiheessa uudestaan. Katsotaan mitä silloin tulee. Olen tähän asti ollut vastaan rauta / kuparisuoloja. Kupariin en ole edelleenkään lämmennyt, mutta ns. rautaveden tahtoisin tehdä itse. Materiaalia kyllä olisi, mutta en ole vielä ehtinyt sen kimppuun. Sitä voisi kokeilla mm. tuohon suopursuun ja katsoa mikä on tulos. Rautahan perinteisesti sammuttaa värejä, mutta tulos silti voi olla sangen miellyttävä. En kuitenkaan aio aktiivisesti purettaa raudalla, kun se haurastuttaa lankoja.

Värjäyskausi kasveilla taitaa olla lopuillaan tänä vuonna. Itselläni se ei ollut kovin tuottoisa, sillä aina kun olisin padan ääreen halunnut joko satoi tai sitten tuuli tosi paljon. Patani on nimittäin hiukan sään armoilla. Jos talvi on lauha niin saatan päästä värjämään ns. ulkotakkaan. Se on ihan tavallinen takka, mutta sijaitsee ulkona ja sinne mahtuu juuri kaasukeitin ja kattila.

Ajatuksena olisi talven aikana värjäillä hiukan synteetttisillä väreillä, kun niitä on kaappiin kertynyt aikamoinen valikoima. Löytyy Dylonia, Emo-tuotannon värejä ja Ashfordin villavärejä.

In English:

DYEING WITH MARSH LABRADOR TEA

I have dyed with Marsh labrador tea. I soaked Marsh Labrador Teas in two buckets. I added 1dl sugar to the other bucket because I wanted to hurry up the fermentation process. I wanted to know if fermenting would affect the dyeing result. The liquid started to ferment but later it stopped because of cold weather. The buckets were outside for about two months.

I boiled the unsweetened liquid first and left it in the kettle. At first I boiled it about two hours and after two weeks I boiled it another two hours. There were some mold top of the liquid but I removed it. After boiling I strained the liquid and I put about 250g yarn in. Then I shimmered it about an hour.

The result is here. I was expecting the colour to be more copper like. I found out from the internet that other dyers had gotten almost the same shade I had. So I stopped worrying that I had done something wrong.
Above is the photo of the yarns. The groundcolour of the yarns were white, light grey and dark grey.

I boiled the sweetened liquid after the unsweetened liquid. The liquid was beer like because there was scum on the top. So I thought that this liquid had been fermented a little. I boiled it 3 - 4 hours. I let it cool down, strained it and put 250g of yarns in. I let it simmer for about one hour. Below is the result.

I got one redye from both liquids.

I still have dried Marsh labrador tea and I will dye with it again some day. I'm curious to know what kind of colour I will get then. I have never used copper or iron as a mordant. I have planned to make iron water by myself. I already have some rusty nails but I haven't had time to do it. I could use ironwater for the Marsh Labrador tea dyeing. Iron as a mordant makes colours misty but I think that the results could be very nice. I would also like to change the pH of liquids because it might also change the dyeing results very much. I wish I had more time and money to do these experiments...

Uusia värjäyskirjoja

Uskaltaudun vain pienen pintalukaisun perusteella hiukan arvioida uusia kirjahankintojani. Molemmat ovat uusia kirjoja saksankielinen viime vuonna painettu ja englanninkielinen tänä vuonna.

Saksankielisen on kirjoittanut Dorothea Fischer. Nimestä pääsee klikkaamalla hänen omille sivuilleen. Sain kirjasta tiedon viime vuonna eräältä saksankieliseltä kehruulistalta, jota en enää seuraa. Kirjan nimi on suomeksi "Kasvivärjäystä villalle ja silkille ilman myrkkyjä". Kirja on mielestäni tehty saksalaisella järjestelmällisyydellä ja kirjasta löytyy kaikki mitä värjäyksessä voi tarvita. Käydään kaikki vaiheet selkein kuvin läpi. Näytetään jopa kuinka vyyhdit sidotaan tai sideharsopussi, jossa väriaineet on yms. Värjäystuloksista otetut kuvat ovat kauniita. Puretusaineiden määrät ovat korkeita, vaikka alunaa päasiassa vain käytetään, jopa 20% alunaa langan painosta. Muut puretusaineet ja lisäaineet, jotka kirjassa on mainittu ovat: alkoholi, rautavihtrilli, viinihappo (?), potaska (?), salmiakki (?), pesusooda, viinikivi ja etikka. ?:llä olen ilmaissut sen, että aineiden myrkyttömyys hiukan arveluttaa.
Kirjassa on myös indigovärjäyksestä ja natriumditioniitin kanssa ei leikitä vaan virtsan tai hiivan. Tuota virtsaa en ymmärrä. En oikein pidä hygieenisenä sen kanssa läträystä.
Mielestäni kirjassa on liuta lauta mielenkiintoisia reseptejä ja erilaisia kasveja on käytetty paljon ja kasvit on vielä erikseen esitelty omassa osiossaan. Kaikista ei vain ole kuvia. Myös se mikä on positiivista niin värjättävistä kuiduista on oma esittelynsä. On eri eläinten karvat esitelty ja myös silkki omana osionaan.

Voisin suositella kirjaa kaikille värjäreille. Kieli vaan saattaa olla hiukan ongelmallisempi kuin yleensä. En itsekään osaa hyvin saksaa, mutta sanakirjan kanssa olen tähän mennessä hyvin pärjännyt ja ns. alansanaston oppii aika nopeasti.

Seuraavaksi tänään postissa tullut Jenny Deanin Colours From Nature. Löysin kirjan ihan sattumalta kun yritin etsiä saman kirjailijan jo loppuunmyytyä Wild Colours-kirjaa. Wild Colours-kirja on luultavasti yksi parhaimmista perusteoksista, joka käsittelee kasvivärjäystä.
Siis asiaan eli tähän uuteen kirjaan. Kirja on selkeä ja siinä ei ole juuri valokuvia, mutta ei se tunnu haittaavaan. Samat värilaatikot löytyvät tästäkin kirjasta kuten edeltäjästään Wild Colourista. Aluksi kerrotaan värjäyksen perusteet. Puretteista on omat osiot. Tässä kirjassa on myös kupari ja oksaalihappo esitelty ja myös selluloosakuidut. Löysin kirjasta alunan kohdalta aika mielenkiintoisen jutun. Alunoita on erilaisia ja eri alunoita käytetään villan kuin proteiinikuitujen puretuksessa. Villan yhteydessä puhutaan aluminium sulphatesta / aluminium potassium sulphatesta kun taas selluloosakuitujen yhteydessä puhutaan aluminium acetatesta. En ole mikään kemiaexpertti ja en oikeasti tiedä mitä eroja aineilla on. Selluloosakuidut kylläkin puretetaan myös tanniinissa. Veden ja värjäysliemien pH:hon on kiinnitetty paljon merkitystä. Värjäysohjeet on lajiteltu värein ja myös harmaa ja musta on otettu mukaan. Löysin yhden aika mielenkiintoisen kohdan violetin kohdalta. Krapin avulla kuulemma saisi myös violettia jos käyttää krappia 50 %- 75% langan painosta ja pitää lientä alle kiehumispisteessä noin kolme varttia ja poistaa langan ja lisää pesusoodaa, jotta liemi on lilaa ja lisää sen jälkeen langan sinne takaisin ja jättää jäähtymään ja huuhtelu tapahtuu myöhemmin kun siltä tuntuu. Tämän voi tehdä joko purettamattomalle tai puretetulle langalle.
Kirjaa en ole siis lukenut kuin sieltä täältä, mutta vaikuttaa kovin mielenkiintoiselta ja on taattua Jenny Deania.
Niin ja tulossa olisi vielä Karen Casselmannin kirjat: The Craft of the Dyer ja Lichen Dyes. Tämän jälkeen alkaa kiva kirjasto olla kasassa...


In English:

NEW DYEING BOOKS

I have bought Dorothea Fischer's dyeing book. It's very good. The writer tells everything about mordants, dye plants, equipments and fibers.

She uses very large amounts of mordants in some recipes e.g. 20% alum of the weight of the yarn / fiber. I use only 10%. I have understood that it's not known how much the fiber / yarn absorbs the mordant.

In the book the indigo dyeing is taught with urine. I don't understand it because I don't think it's very hygienic dyeing with urine.

I recommed this book to every dyer who knows German.

I also bought Jenny Dean's book Colours from Nature. I tried to find the Wild Colour-book but it's sold out.

There isn't any photos in the book. Plants are introduced colour by colour. The book's selection of mordants is more varied than mine. I mean that I haven't used copper or iron at all. There are instructions on how to do alum-, copper- and ironwater.

The book is very good and interesting to read.

Viimeaikaisia värjäyksiä

Olen heinäkuun aikana värjäillyt erilaisilla kasveilla.
Ensimmäiseksi voisi aloittaa morsinko värjäyksistä. Värjäsimme kimpassa ja emme saaneet edes kaikkea ainetta vielä käytetyksi. Ostimme valmiin liemen n. nimittäin upeita lankoja. Mielenkiintoisin on kuvassa oleva vaaleanlilavyyhti. Se tuli ihan viimeisestä jälkiväristä. Edes keltaiset eivät taittuneet enää vihreäksi tässä liemessä vaan tulivat jännän okran värisiksi. Tuo lila on suorastaan ihana. Toivottavasti saan tuota vielä lisää yhden vyyhdin sillä liemeä jäi muutama litra ja aion värjäillä sillä kunhan ehdin tänä syksynä.



Seuraavassa kuvassa on myös yhteisvärjäyksen tuloksia. Kolme vasemman puoleista vyyhtiä on omenapuunkuorista ja kolme oikeanpuolista on sipulinkuorista. Nuo sipulinkuoriliemessä olleet vyyhdit olivat ensin käpyliemessä, mutta eivät saaneet muuta kuin ikävän harmaan sävyn niin päätimme laittaa ne suoraan sipulinkuori liemeen.
Tästä käpyliemestä aionkin kertoa hiukan enemmän, sillä joku saattaa tietääkin miksi liemi ei antanut väriä. Joukossa oli sekä männyn-, että kuusen käpyjä. Kävyt olivat lionneet koko kesän rautapadassa ja muuttuneet mustiksi. Käpyliemi oli keitetty edellisenä päivänä ja oli väriltään mustanlilaa. Teimme samanaikaispuretuksen ja kun langat nostettiin liemestä ja jäähdytyksen jälkeen huuhdeltiin, olivat ne vaaleanharmaat. En keksi pätevää syytä miksi väri ei tarttunut voimakkaammin lankoihin. Syynä saattaa olla samanaikaispuretus tai rautapadassa liottaminen. Voin vain arvuutella huono värjäystulosta...


Lisää mielenkiintoisia tuloksia. Alkukesästä olin Annalassa värjäilemässä kasvivärjäreiden tapahtumassa. Siellä värjättiin punakäenkaalilla ja väriksi saatiin ihanan hailu vedenvihreä. Olin kuullut myös huhuja, että käenkaalista voisi saada sinistä... Keitimme noin muovisäkillisen tuoreita punakäenkaaleja ja liemen väriksi tuli kaunis purppuranpunainen. Annalassa oli pantu väriliemeen 20% alunaa langan painosta eli tupla määrä puretetta kuin normaalisti ja noudatimme tätä samaa kaavaa. Annoimme noin tunnin lankojen lellua liemessä alle kiehumispisteen ja sen jälkeen jätimme langat liemeen. Annoimme olla niiden siellä n. kolme päivää. Huuhdeltuamme langat tuli niistä kauniin savunsiniset. Tulos on voimakkaampi ja sinisempi kuin alla olevassa kuvassa. Päätimme alkaa kikkailemaan jälkiliemen pH:lla. Jaoimme liemen kahtia ja lisäsimme toiseen ruokasoodaa ruokalusikallisen. Liemi muuttui kauniin petroolinväriseksi. Upotimme molempiin liemeen vielä villaa. En päässyt villoja huuhtelemaan kuin vasta kahden viikon päästä ja se liemi johon ei oltu laitettu ruokasoodaa oli muuttunut hapen ansiosta punaisesta vihreäksi. Väri oli tosi kaunis, sellainen tumma smaragdinvihreä. Huuhdeltuani molemmat villaerät oli tulos molemmista liemistä samanlainen eli hyvin haalean vedenvihreä melko huomaamaton väri. Yritin oikein tarkasti vertailla villoja eri liemistä, mutta en juurikaan huomannut värieroja. Voi olla, että upotan villat johonkin uuteen liemeen, sillä sitten saattaa tulla jänniä yllätyksiä. Toisaalta pieni määrä tuon väristä villaa saattaisi olla mukava efekti jonkin muun värin kanssa.
Tässä vielä kuva punakäenkaalivärjäyksestä.


P.S. Alkuperäisessä liemessä oli yhteensä 150g lankaa...

Vuoden 2007 värjäyskausi on alkanut täällä!

Pääsin vasta viime viikonloppuna värjäämään ensimmäisen kerran kunnolla tänä kesänä. Juhannuksena olin ehtinyt laittaa likoamaan sipunlinkuoria, samettikukkia, lehmuksen kuoria ja kuusen käpyjä. Tajusin vasta sipulinkuorien veteen laiton jälkeen, että kaasu onkin kaasupullosta loppu. Viime viikolla sain sitten kaasupullon vaihdettua...

Tässä on kuva värjäyspaikastani.

Lauantaina kun pääsin värjäyksen pariin niin sipulinkuorien päällä oli homekerros, joka oli helppo kuoria pois. Nyt tulee hauska juttu! Otin seuraavaksi kannen pois samettiruusujen päältä ja mieheni, joka oli vieressäni uteliaana päästi hörönaurun. Muutaman siemen oli itänyt ja sirkkalehdet puskivat liemestä. Tässä on kuva siitä. Enpä olisi tätäkään uskonut että värjäysliemet itävät... Alla kuva näistä pikkutaimista... Ei ole kovin herkullisen näköistä muuten ja hajukin oli melko "fresh".

Tässä on sitten värjäystulokset. Molemmat villaerät oli värjätty sananjalalla ja väri oli hyvin haaleankeltainen. Pikkuvyyhdit laitoin jälkiliemeen ja lämmitin liemen ja jätin langat muutamaksi vuorokaudeksi sinne likoamaan. Väreistä ei kuitenkaan tullut kovin voimakkaita...

Lisää värjäystä on tulossa viikonloppuna. Huomenna vien värjäyskeittiöni äitini pihalle ja aion keittää puna-apila liemen. Laitoin ne eilen likoamaan sankoon ja toivon saavani jotain kaunista keltaista, jonka värjään vielä morsingolla päälle. Haaveena olisi saada ihania vihreitä sävyjä... Sunnuntaina olisi aikomus värjätä myös punaisella käenkaalilla ja pujolla. Odotan suorastaan innolla, että pääsen taas patojen ja kattiloiden ääreen.

Tilasin Amazonilta saksankielisen kasvivärjäyskirjan. Se on ilmestynyt viime vuonna ja siinä mahtaa olla mielenkiintoisia juttuja. Voikun se odottaisi minua kun pääsen tänään kotiin...

Kasvivärjäys

Manteli kyseli kasvivärjäyksen perään.
Aion kuvailla sangen lyhyesti kuinka kasvivärjäys prosessi tehdään. Tästä tulee pidempi postaus kun värjäyskausi taas alkaa ja voin ottaa kuvat joka työvaiheelta.

Ensin langat tulee purettaa eli keittää n. 1h alunavedessä. Veden ei tarvitse kiehua, mutta olla yli 70 astetta. Langat kannattaa myös jättää likoamaan alunaveteen seuraavaan päivään asti.

Puretuksella saadaan väri kiinnittymään lankoihin paremmin ja väristäsaadaan voimakaampi.

Lankojen puretuksen jälkeen keitetään kasvit, joilla halutaan värjätä. Mitä pidempää keittää sen paremmin kasveista irtoaa väriä. Pääasiassa n. 1h riittää ellei värjätä varvuilla tai puunkuorilla.

Kasvien keittämisen jälkeen liemi siivilöidään ja joukkoon kaadetaan kylmää vettä, jotta saada liemestä haaleampaa n. 40 - 50 asteista. Tähän lisätään nyt puretetut langat ja näitä haudutellaan alle kiehumispisteen n. 1h ja annetaan jäähtyä seuraavaan päivään.

Myönnän kyllä, että en useinkaan jätä lankoja lillumaan veteen seuraavaan päivään vaan hoppuilen niiden kanssa ja tästä ei aina hyvää seuraa. Esim. 100% villalanka voi helposti huopua jos lämpötilat vaihtelelvat nopeasti.

Kasvivärjäys ei ole mikään simsalabim prosessi. Tämä on oikea kesäaktiviteetti kun on tarpeeksi lämmintä keitellä ulkona. Miksei tätä voisi tehdä kotonakin. Kasveista ei kylläkään lähde aina kovin kivoja hajuja. Värjäsin taannoin samettiruusun ja pelargonian kukkasilla. Liemet ehtivät hiukan käydä ja kun sain aloitettua värjäyksen niin kämppä haisi kuin raato. Tämän session jälkeen mieheni sanoi, että nyt loppui kotona kasveilla värjäys. Olin kiltti ja lopetin sen. Olen jälkeen päin kysellyt, että saisinko värjätä esim. sipunkuorilla ja se kuulemma käy ihan hyvin. Sipunkuoret ovatkin sangen hyvä värinlähde ja erittäin hyvä aloittelijan materiaali.

Tässä muutamia kuvia kasvivärjätyistä langoista:


Alla olevassa kuvassa on sitten noilla käyneillä liemillä värjättyjä lankoja... Kiukuttaa kun heitin liemet heti pois. Olisi pitänyt vielä värjätä kerran niin, että mieheni olisi ollut poissa kotoa, sillä värit ovat uskomattoman tummat ja voimakkaat...

Sukat

Tässä on sitten toissaviikonloppuna värjätyistä ja kehrätystä villasta valmiit sukat.
Neuloin ne suoraan rukin rullalta ja varpaista ylöspäin. En ole koskaan aikaisemmin neulonut mitään yksisäikeistä suoraan rullalta ja myös tuo varpaista ylöspäin neulominen oli uutta.
Yritin kehrätä eri suuntiin. Se ei onnistunut helposti samalle rullalle.
Kikkailin ja sadatellin aikani ennekuin onnistuin huijaamaan rukkia ja kehrättävää villaa. Halusin lähinnä, että sukkan tulisi ns. siksak-kuviota. Jonkin verran se onnistuikin ja sen pystyy hahmottamaan jalkaterästä. Sukista tuli hiukan tiukat, sillä en oikein osannut mitoittaa kantapään kohtaa kun aloitin varpaista. Tapa on kuitenkin kovin mukava ja aion neuloa seuraavatkin sukat samalla tavalla.


Langasta jäi vielä hiukan jäljelle. Aion neuloa siitä rannekkeen värttinällä kehruuta varten. Laitan rannekkeen ranteeseen ja laitan siihen kehrättävän villan niin sitten se ei sotkeennut värttinän kanssa kehrättäessä.

Dylon-napeilla värjäys

Värjäsin tänään ensimmäistä kertaa villaa Dylon-kuumaväri napeilla. Kaadoin vettä melkein täyteen 2½ dl lasipurkkeihin. Lisäsin 1½rkl ruokasuolaa ja 2ml dylonväriä. Sekoitin hyvin. Olin tätä ennen levittänyt keittiönpöydälle ison jätesäkin, hesaria ja muovikelmua. Kelmun päälle levitin villan, jonka kostutin etikalla. Sanomalehteen tein pienet merkinnät kuinka suuret raidat haluan. Levitin värin yhden kerrallaan ja pidin hiukan taukoa joka värin välillä.


Ylläolevassa kuvassa olen värit levitänyt villalle. Rullasin tämän jälkeen levyn ja laitoin kattilaan höyrytysritilälle ja höyrytin sen. Annoin sen jäähtyä kunnolla ja sitten aukaisin sen. Koin pienen yllätyksen tässä vaiheessa, joka tulee joka värjärille eteen joskus. Levy oli hiukan huopunut. En kuitenkaan aio lannistua vaan lingottuani liiat vedet levystä revin levyn auki kahteen osaan. Aion huomenna levyn kuivuttua käyttää sen karstamyllyn läpi....
Seuraavassa kuvassa näkyy miltä se nyt näyttää. Värit ovat mielestäni ihan kivat. Hiukan jäi väriä käsiin sinisestä osuudesta revittyäni villaa, vaikka huuhteluvesi olikin kirkasta. Katsotaan minkälaista lankaa tästä tulee. Olen aikonut tehdä sukat tästä villasta... Voisin tehdä yksisäikeiset unisukat niin, että kehräisin sitä milloin mihinkin suuntaan. Näkisinköhän värikkäitä unia sen jälkeen? Jatkoa tälle projektille seuraa kun saan karstattua villat.



In English

DYEING WITH DYLON HOTDYES

I dyed with the Dylon hotdyes. I used these dyes just like acid dyes. I used salt and vinegar as mordants and after applying the colour I steamed the wool. The rinsing water was clear. When I drafted it my hands turned light blue. I drumcarded the wool after drying because it had been felted a little. So I lost the stripe effect of the fiber.

I spun it with my spinningwheel and I tried to spin S- and Z-twisted yarn to the same bobbin. It wasn't easy but still I managed. I knit the socks direct from the bobbin.

KoolAid värjäyksiä

Viime viikonloppuna innostuin värjäämään 100% villalankaa. Koolaideilla värjäys on sikäli helppoa, että kun inspiraatio iskee niin sen voi aloittaa heti ja saa tuloksiakin sangen nopeasti.

Värjään KoolAideilla joko niin, että kaadan pussin sisällön lämpimään veteen ja heitän vyyhdin perään. Parin tunnin sisällä väri on imeytynyt lankaan. Sen jälkeen huuhtelen ja linkoan vyyhdin pesukoneessa. Tai sitten otan muutaman Pilttipurkin ja sekoitan jokaisen värin erikseen ja maalaan siveltimellä lankoja. Langat ovat jo valmiiksi muovikelmun päällä ja käärin paketit jonkinlaiselle rullalle ja annan olla seuraavaan päivään. Voilà, väri on imeytynyt ja huuhtelussa ei lähde väriä enää ollenkaan.
Alla olevassa kuvassa kolme oikean puoleista vyyhtiä on värjätty KoolAidilla ja vasemman puoleisin Emo-tuotannon väreillä.



Tässä vielä kuva yhdestä vyyhdistä kerällä. Aika nami eikö vaan?


In English:

DYEING WITH KOOLAID

Last weekend I dyed 100% wool yarn. Dyeing with KoolAids is very simple and you can do it whenever you get the inspiration. You also will get the results quicker than dyeing with plants.

I dye with Koolaid in two ways.

1. I fill a bucket with warm tapwater. Then I pour in the Koolaid and then I put my skein in. After two hours the skein has absorbed the dye. The water in the bucket is almost clear. I rinse the skein and usually the colour stays. I don't boil the yarn or use any vinegar.

2. If I want to make some stripes. I mix the colours in glassjars and paint the yarns with a brush. Then I cover the yarn with plasticfolie and roll it. I let them be for a day. Voilà, when I rinse the skeins the water will be clear. Again I don't need any vinegar or boiling.

In the photo of four skeins. The three skein on the right are dyed with KoolAid. The fourth skein is dyed with Emotuotanto's liquid textilecolours ( Only available in Finland ).

And on the other photo is a ball of Koolaid dyed yarn. Very nice isn't it?