lauantai 3. marraskuuta 2007

Suopursu värjäykset

Päätin kesällä tehdä pienen kokeilun liittyen aiheeseen onko käymisprosessilla merkitystä kasveista saatavaan väriin. Siis lähtökohtahan oli, että kahteen ämpäriin pilkottiin suopursuja ja toiseen laitoimme noin 1 dl sokeria, jotta liemi hiukan kävisi. Käymistä tapahtuikin alussa, mutta kun säät kylmenivät niin käyminen keskeytyi eikä ollut sellaista paikkaa, jossa lämpötila oli noussut reilusti yli 20 asteeseen.

Keitin sokerittoman liemen parisen viikkoa ennen varsinaista värjäystä ja jätin sen kattilaan ja jätin sen kattilaan muhimaan. Liemi kiehui n. 2 tuntia. Keitin sitä vielä parisen tuntia lisää varsinaisena värjäyspäivänä ja sen jälkeen siivilöin ja laitoin n. 250g 100% villalankaa pataan ja lämmitin noin tunnin.

Sokerillisen liemen keitin kokonaisuudessaan vasta värjäyspäivänä. Kaataessani sen sangosta kattilaan syntyi enemmän vaahtoa kuin sokerittomasta liemestä eli päättelin tästä, että käymistä on tapahtunut. Liemi oli myös hiukan sameampaa. Keitin sitä yhteen putkeen n. 3-4h. Jäähdytin, siivilöin ja laitoin langat siihen. Lämmitin noin tunnin verran.
Alla on kuva langoista. Osa on siis ollut pohjaväriltään joko tumman harmaita tai vaalean harmaita lankoja. Vasemmalla ovat sokeriliemessä keitetyt ja oikealla sokerittomassa liemessä keitetyt. Odotin, että väri olisi enemmän pronssiin vivahtava.


Sain molemmista myös yhdet jälkivärit. Tekokuitu lankoihin tuli hiukan kuparinen vivahdus, mutta 100% villalankaan vain vaaleankeltainen.
Alla kuva jälkivärjätyistä langoista. Kaksi vasemmanpuoleista ovat 100% villaa ja muut ovat villa / tekokuitusekotteita.


Suopursuja on vielä jäljellä ja kokeilen jossain vaiheessa uudestaan. Katsotaan mitä silloin tulee. Olen tähän asti ollut vastaan rauta / kuparisuoloja. Kupariin en ole edelleenkään lämmennyt, mutta ns. rautaveden tahtoisin tehdä itse. Materiaalia kyllä olisi, mutta en ole vielä ehtinyt sen kimppuun. Sitä voisi kokeilla mm. tuohon suopursuun ja katsoa mikä on tulos. Rautahan perinteisesti sammuttaa värejä, mutta tulos silti voi olla sangen miellyttävä. En kuitenkaan aio aktiivisesti purettaa raudalla, kun se haurastuttaa lankoja.

Värjäyskausi kasveilla taitaa olla lopuillaan tänä vuonna. Itselläni se ei ollut kovin tuottoisa, sillä aina kun olisin padan ääreen halunnut joko satoi tai sitten tuuli tosi paljon. Patani on nimittäin hiukan sään armoilla. Jos talvi on lauha niin saatan päästä värjämään ns. ulkotakkaan. Se on ihan tavallinen takka, mutta sijaitsee ulkona ja sinne mahtuu juuri kaasukeitin ja kattila.

Ajatuksena olisi talven aikana värjäillä hiukan synteetttisillä väreillä, kun niitä on kaappiin kertynyt aikamoinen valikoima. Löytyy Dylonia, Emo-tuotannon värejä ja Ashfordin villavärejä.

In English:

DYEING WITH MARSH LABRADOR TEA

I have dyed with Marsh labrador tea. I soaked Marsh Labrador Teas in two buckets. I added 1dl sugar to the other bucket because I wanted to hurry up the fermentation process. I wanted to know if fermenting would affect the dyeing result. The liquid started to ferment but later it stopped because of cold weather. The buckets were outside for about two months.

I boiled the unsweetened liquid first and left it in the kettle. At first I boiled it about two hours and after two weeks I boiled it another two hours. There were some mold top of the liquid but I removed it. After boiling I strained the liquid and I put about 250g yarn in. Then I shimmered it about an hour.

The result is here. I was expecting the colour to be more copper like. I found out from the internet that other dyers had gotten almost the same shade I had. So I stopped worrying that I had done something wrong.
Above is the photo of the yarns. The groundcolour of the yarns were white, light grey and dark grey.

I boiled the sweetened liquid after the unsweetened liquid. The liquid was beer like because there was scum on the top. So I thought that this liquid had been fermented a little. I boiled it 3 - 4 hours. I let it cool down, strained it and put 250g of yarns in. I let it simmer for about one hour. Below is the result.

I got one redye from both liquids.

I still have dried Marsh labrador tea and I will dye with it again some day. I'm curious to know what kind of colour I will get then. I have never used copper or iron as a mordant. I have planned to make iron water by myself. I already have some rusty nails but I haven't had time to do it. I could use ironwater for the Marsh Labrador tea dyeing. Iron as a mordant makes colours misty but I think that the results could be very nice. I would also like to change the pH of liquids because it might also change the dyeing results very much. I wish I had more time and money to do these experiments...


2 kommenttia:

Leena kirjoitti...

Kiva kokeilu, kummalla tavalla aiot jatkossa värjätä eli kannattaako käyttäminen sun mielestä? Olen jo päättänyt ,että meillä ensi kesänä kasvihuoneessa ON vähemän tomaatteja yksi seinusta tulee täyteen värisaaveja:)

Kun teet rautavetta, niin sitäkään ei kantsi käyttää kovin paljoa, minun huonoimmat rautakokemukseni ovat ruosteisessa padassa värjäämisestä. Siitä irtosi niin paljon rautaa, että se todella haurastutti lankaa, parin kuukauden päästä lanka alkoi katkeilemaan!! Tätä ei ole koskaan tapahtunut, kun käytän rautavihtrilliä 1g/100g lankaa, vaikka olisi kuinka vanhoja lankoja tai itsellä niistä tehtyjä puseroita.

Rina kirjoitti...

Kiitos Leena vinkistä rautaveden suhteen. Täytyy kokeilla sitä tosiaankin tosi pieni määriä ja katsoa mitä tulee.

Luulen, että kokeilen ensi kesänä uudestaan tuota käymistä, mutta muilla kasveilla. Suopursulla aion värjätä ihan normaalisti. Liotan ne hyvin ja keitän vain kunnolla. Haluaisin, että siitä saatava väri hiukan enemmän vivahtaisi pronssiin kuin, että sävy olisi noin keltainen.

Toisaalta esim. apilalla värjättäessä käyminen oli mainio juttu, koska hailun näköisestä liemestä näytti tulevan kuitekin voimakampi väri kuin olin aluksi luullut. Niin ja tämä käyminen sattui tietenkin ihan vahingossa, kun en ehtinyt värjäämään apilanlehdillä samana päivänä kun keitin liemen.

Krapilla aion kokeilla käymistä uudestaan. Jos ensi kesänä olisi lämpimämpi niin se onnistuisi varmaankin myös etelään päin olevalla parvekkeella...