Kirjassa on viime aikoina erityisesti kiinnostaneet erilaiset kehruutavat siis woolen, worsted ja semi worsted. Efektilangoille on neuvottu omat tapansa.
Olen aikaisemmin kehränyt pitkällä vedolla villa, mutta nyt vasta opin hahmoittamaan todella mitkä ovat erot lyhyen ja pitkän vedon välillä ja minkälaiset kuidut sopivat näihin. Lyhyesti ilmaistuna kamatut kuidut lyhyellä vedolla ja hyvin karstatut kuidutt pitkällä vedolla.
Lomalla aloitin karstausurakan ja tein erilaisia kuitusekoituksia. Tänään sitten otin alpakka/affeno-sekoituksen tarkoituksenani kehrätä pitkällä vedolla. No ei se niin helppoa ollutkaan. Sonatallani en ole paljon pitkävetoa tehnyt ja säätämiseen meni aikaa. Toisaalta alpakka/affeno-seos on hiukan epätasaista, joten kuitu saattaa katkeilla helposti eikä se nappaa kierrettä. Pitkän vedon ideahan on kehrätä vain toisella kädellä ja venyttää kuitua pitkälti pois päin rukista ja antaa kierteen nappaista kuidusta kiinni. Tämän jälkeen kun lankaa on tarpeeksi niin se syötetään vain rullalla ja vetäminen pois päin rukista alkaa uudestaan. Suurin ongelma tässä tekniikassa tuntuu toisinaan olevan se, että en saa tarpeeksi kierrettä aikaiseksi ja kertausvaiheessa lanka saattaa katkeilla helposti. Täytynee vain harjoitella ahkerasti niin eiköhän tämäkin suju. Mummini on kuulemma kehrännyt paljon tällä tekniikalla.
Tässä kuva tästä alpakkaaffeno-sekoituksesta ja langasta rullalla.
