Colourful Fibres

Erilaista värjäystä

2010-02-20T18:13:00.002+02:00

Sain parisen kuukautta sitten kainon pyynnön mieheltäni, että kokeilisin värjätä radio-ohjattavan auton vanteita. Mieheni oli lukenut, että niitä voisi värjäillä esim. Dylonin napeilla tai Nitorin väreillä. Aluksi olin hiukan ihmeissäni asiasta, mutta lupaudun kuitenkin harkitsemaan sitä. Ainahan tällainen uusi kokeilu kiehtoo. Epäilin värjäyksen onnistumista, sillä luulin vanteiden olevan jotain muovia, jota olisi hankala värjätä. Epäilykseni osoittautuivatkin vääriksi, sillä renkaat ovat nylonia eli "naisten sukkahousua". Naisten sukkahousuthan tunnetusti värjäytyvät erittäin hyvin.

Värjäysprosessi oli helppo. Laitoin kylmän veden, sitruunahappoa, värin ja vanteet kattilaan. Keitin niitä n. ½ tuntia ja annoin jäähtyä seuraavaan päivään.

Värjäsin myös Emotuotannon nestemäisillä tekstiiliväreillä. Vanteista piti tulla vihreät, mutta niistä tulikin hyvin tummat violetit. Ne eivät oikein onnistuneet. Koomisinta oli, että laitoin liemeen vanteiden poisoton jälkeen 100g merinoa ja annoin liota useamman päivän. Liemi oli kaunista petroolia, mutta villasta tuli violettia. Valitettavasti tästä ei ole kuvaa.

Tässä vielä hiukan kuvia aiheesta.

Näillä välineillä päästiin alkuun. Sitruunahapon sijasta voisi siis käyttää myös etikkaa.

Nitorilla värjätty, Nämä on tosi kauniit luonnossa. Värjäykseen käytettiin koko pussi.

Renkaat paikoilaan. Olivat kuulemma muut radalla ihastelleet noita. :)

Sinisellä Nitorilla värjätty. Pussista käytetty n. puolet.

Kahelivaihto

2010-02-20T16:51:00.002+02:00

Sain Ravelryn kahelit-ryhmän vaihdossa seuraavanlaisen paketin.

Pakettiin kuuluivat myös perussukat, jotka on tehty Novitan Nalle-langasta. Väri on kevät. Kiitos vielä kerran paketista Kati. Karpalot on paketista jo syöty ja kynttilääkin on poltettu. Olen jo myös hiukan pohtinut mitä noista langoista teen. Vihreästä teen varmaan kaulurin, mutta punaisesta en vielä tiedä. Eiköhän nekin ala pian juttelee.

Neulomuksia viime vuodelta

2010-01-02T10:04:00.003+02:00

Hyvää Uutta Vuotta 2010! Ihanaa kun on kirpeä pakkanen ulkona, niin ei haittaa yhtään sisällä neulominen.

Joulukuussa neuloin tosi paljon, sillä tein ennätysmäärän joululahjoja ehdin vielä siinä sivussa jotain pientä itsellenikin aloittaa. Lähinnä tehtailin huiveja ja esim. sheltand trianglen ohjeen osaan melkein ulkoa. Kaikista ei ole kuvaa, sillä unohdin osan tuotoksista kuvata.

Tässä kuvia niistä, jotka muistin kuvata.

Koppis, ohje löytyy täältä. Lankana on Zauberball Crazy ja huiviin meni 100g lankaa.

Shetland triangle (Evelyn A. Clarkin, Wrap Style, Interweave Press ), lanka Kamena. Olen hiukan muokannut kuvan värejä, jotta sain langan alkuperäisen värin enemmän esille.

Baktus, itsekehrätty lanka (merino-bambu-raakasilkki)

Pitsibaktus, lankana Sandnes Garn Mini Palett, joka ei mielestäni ollut kovin ihana neulottava, sillä lanka oli liian höttöä ja yksisäikeistä.

Ihan pelkkiä huiveja en sentään tehnyt. Nämä on Wanidat Cookie A:n kirjasta Sock Innovation. Malli oli tosi ihana ja nopea neuloa. Lankana on Opalin sukkalanka.

Osallistuin ensimmäistä kertaa Ravelryn suomalaisten jouluvaihtoon. Sain pakettini Päivikiltä. Lanka on Casbahia ja niin ihanan pehmeää. Se on jo keritty ja teen siitä varmaan jonkinlaisen kaulurin tai huivin.

Villan maalaaminen

2009-11-25T15:26:00.002+02:00

Ajattelin kertoa vielä teoriassa kuinka maalaan villaa. Väreinä käytän happovärejä ja ne tarvitsevat joko etikkaa tai sitruunahappoa kiinnittyäkseen.

Aluksi laitan villat likoamaan etikka- tai sitruunahappoveteen. Mieluiten yön yli. Etikkaa lorautan sankoon n. desin ja sitruunahappoa käytän n. teelusikallisen sankoon.

Seuraavana päivänä teen väriliemet lasipurkkeihin ja laitan tässäkin vaiheessa hiukan etikkaa tai hyppysellisen sitruunahappoa väriseokseen. Sen jälkeen levitän ison jätesäkin keittiön pöydälle ja sen päälle muovikelmua. Käytän Ilona-muovikelmua, jonka kyljessä ei kyllä mainita "kestää kuumennusta", mutta se on toiminut tosi hyvin eikä se ole koskaan sulanut villoihin kiinni höyryttäessä. Kelmua tulee olla reilusti, jotta siihen on helppo kääriä villa höyrytystä varten.

Tämän jälkeen levitän n. 100g villaa muovikelmun päälle ja aloitan värjäämisen. Värjäyksessä käytän sekä apteekista saatavia lääkeruiskuja tai esim. vanhoja astianpesuaine pulloja tai muita pulloja, joissa on irroitettava korkki. Levitän värit villalle joko raitoina tai summitaisesti.

Edellisessä postauksessa olleet suomen lampaan villat värjäsin melko summittaisesti. Muistan lapsena maalanneeni vesiväreillä paperille niin että roiskin erivärisiä läiskiä sinne tänne ja sen jälkeen taitoin paperin. Värit sekoittuivat ja tekivät jänniä kuvioita paperiin.

Kun villassa on tarpeeksi väriä käärin muovikelmun rullalle ja teen siitä kiekon. Laitan kiekon kattilaan höyrytysritilän päälle. Isoon kattilaan mahtuu useampi kiekko. Laitan kattilan liedellä ja annan kiekkojen höyrystyä siellä kunnes kelmut ovat hiukan paisuneet. Kelmun paisuminen on merkki, että lämpö on päässyt villaan asti ja väri on kiinnittynyt.

Otan kattilan liedeltä ja odotan useamman tunnin tai mielellään seuraavaan päivään, että villat ovat rauhassa jäähtyneet. Tämän jälkeen huuhtelen ne yksi kerrallaan pelkällä kädenlämpöisellä vedellä. Jos väri on puretettu sitruunahapolla niin liotan villoja joka huuhtelukerralla, sillä sitruunahappo on vesiliukoinen ja ei ole hyvä jos sitä jää villoihin paljon. Huuhteluun tarvitaan useampia huuhtelukertoja, sillä veden tulee olla kirkasta ennenkuin villat voi ripustaa kuivumaan. Periaatteessa villat voisi lingota pesukoneessa, mutta en tee tätä joka kerta.

Väriä harmaaseen syksyyn

2009-11-23T18:57:00.003+02:00

Ollessani toipilaana viime viikolla innostuin maalailemaan villoja, koska kerrankin oli aikaa tehdä homma kaikessa rauhassa. Osa oli jo valmiiksi topsina ja osa oli itsekarstattuja suomenlampaan villalevyjä.

Päätin aloittaa topsien maalauksella. Liotin topseja yön ja seuraavana päivän levitin ne jätesäkin ja muovikelmun päälle ja maalailin. Lopuksi höyrytin topsit muovikelmujan sisässä kattilassa. Jännitin prosessia aluksi, sillä pelkäsin huovuttavani topsit. Onneksi pilasin vain huuhteluvaiheessa yhden Novitan villatopsin laittamalla liikaa astianpesuainetta huuhteluveteen ja ehkä liikuttamalla sitä hiukan liian kovaa.

Yhden topsin ( keskimmäinen topsi ylärivissä ) värjäsin kattilassa suoraan, laskemalla veden pH:ta ja lisämäällä värit yksi kerrallaan kattilaan.

Opin huuhteluvaiheesta muutakin. Kaksi topseista ( vasemman puoleiset ylä- ja alariviltä ) päästivät väriä huuhteluvaiheessa ja laskin veden pH:ta ja tämäkin itseasiassa sai villan hiukan huopumuaan. Onneksi sain topsit avattua kuivina. Toisaalta pienoisen huopumisen on voinut aiheuttaa sekin, että topsi oli BFL:ää (Blueface Leicester) ja olen aikaisemminkin onnistunut tällälailla huovuttamaan sitä pesuvaiheessa.

Vyyhtien villalaadut:
Ylärivi vasemmalta oikealle: BFl, Merino Superwash/Nylon ja Suffolk
Alarivi vasemmalta oikealle: BFL, Eiderwolle ja Corriedale.

Ihastuin tuohon Merino Superwash/Nyloniin, sillä pelkoa huopumisesta ei ole ja kuitu on ihana pehmeää, vaikka se on värjätty. Loput tulivat hiukan karheiksi värjäyksessä.

Seuraavaksi maalasin Dylonin kuumaväri napeilla karstamyllyllä itse karstattua suomenlampaan villaa. Näitä yritin käsitellä hyvin varovasti, sillä en ole aikaisemmin onnistunut värjäämään suomenlammasta ilman huopumista. Kaikki onnistuit oikein hyvin ja kun hiukan venyttelin kuituja niiden kuivumisen jälkeen niin ne tuntuivat mukavilta. Tässä vielä kuva niistä, vaikka noi värit ovat paljon ihanampia luonnossa.

Albert

2009-11-20T13:08:00.006+02:00

Nyt on sitten aika hehkuttaa tätä uutta perheenjäsentä eli rukkia. Pirkko tuossa edellisen postauksen kommenteissa hiukan ihmetteli vaisua uutisen julkistamista, mutta se olikin vain alkusoittoa...

Meillä tuli Uudesta- Seelannista Ranskan kautta Majacraftin Suzie Alpaca n. kaksi viikkoa sitten. Pyysin rukkiin vihreän pyörän, sillä musta pyörä oli mielestäni liian synkkä. Tilasin myös nopeamman kehrän ja vyyhdintekijän (wheel skeiner)mukaan. Vyyhdin tekijä ei ole vielä saapunut, mutta pitäisi tulla jälkitoimituksena lähiaikoina.

Kovin paljon en ole rukilla jaksanut kehrätä vielä, koska selkähartiaseutuni päätti aloittaa taas kenkkuilun ja kehrääminen ei silloin onnistu kovin hyvin. Onneksi vaiva on jo poistumaan päin ja olen taas jaksanut kehräillä.

Rukki sai nimekseen Albert. En oikein tiedä mistä tuon keksin, mutta eräänä aamuna ennenkuin rukki oli edes kotiutunut sain päähäni, että rukille annetaan nimeksi Albert. Aikaisempia rukkeja ei olekaan nimennyt Sonata oli vain Sonata ja sitä edellinen pystyrukkia nimitin pikku baijerilaiseksi, alkuperänsä tähden.

Täytyy rehellisesti myöntää, että Albert on aivan ihana. :D Kehrääminen on vieläkin vasta tutustumista, sillä haen vieläkin jarrunkireyttä ja sopivaa kehruutuolia yms. Sohvalla on ollut tähän kaikkein mukavin kehrätä, sillä siinä saan jalat sopivassa kulmassa polkimille ja polkeminen on kevyttä. Yksi rullista ainakin vähän kolisee, mutta muuten rukki vain hienosti suhisee. Suhina johtuu jarrunarusta. Sen voisi vaihtaa johonkin pellavanaruun tms. niin silloin saattaisi ääni olla vieläkin hiljaisempi.

Ohutta lankaa rukilla saa tosi helposti. Kokeilin tietenkin heti kehrätä tenceliä, sillä sitä on kertynyt varastoon ihan liian kanssa. Tencel on kuin silkkiä, mutta lyhyempää, mikä teke kehruusta haasteellista. Tarpeeksi kovalla vauhdilla sain aikaa tosi ohutta lankaa. Tencelin olennaisin vika on se, että kertausvaiheessa valmiista langasta tulee helposti löyhäkierteistä. Merinoakin kokeilin, mutta jostain kumman syystä en tykkää merinon kehräämisestä kovinkaan paljon. Nyt sain kyllä helpommin kierrettä ja ohutta aikaiseksi kuin aikaisemmin, mutta en nauttinut puuhasta. Merinosilkin kehrääminen puolestaan on aivan ihanaa. Seuraavaksi pitäisi kokeilla puuvillaa, pelkkää silkkiä ja kaikkia muita ihanuuksia mitä tuolta kaapista löytyy.

Yllä olevassa kuvassa on merinosilkkiä. Kuitu on tullut Tinan kuituklubin kautta keväällä ja väri on Kuningaskalastaja.

Merinoa, kuitu on Wollinchenilta ja väri on EnglishGarden.

Tässä on toinen säie corriedalea ja toinen tenceliä. Corriedale on tullut myös Tinan kuituklubin kautta keväällä ja väri oli kyyhkynen.

Albertista löytyy myös huonoja puolia. En ole tyytyväinen langanjohdattimeen (=lyhdyn koukku), sillä en saa rullaa täytettyä ihan loppuun asti. Jotkut ovat taivuttaneet "korvat" auki tai kääntäneet johdattimen toisin päin, mutta silloin se nappaa jarrunyöriin ja se ei ole minusta kovin hyvä juttu. Minulle on tulossa postissa kaksi langanjohdatinta lisää, joten aion jossain vaiheessa kokeilla yhden taivuttamista. Teräs vain voi katketa ja silloin johdattimella ei tee enää mitään.

Tässä vieä tarkempi kuva langanohjaimesta.

Käpälien lämmittimiä

2009-11-19T17:23:00.002+02:00

Osallistuin tänä vuonna sekä Sukkasatoon- että Lapaskuuhun.

Sukkasato onkin jo ohi. Satoni jäi aika surkeaksi, sillä sain valmiiksi vain kahdet sukat ja kahdet tossut.

Yllä olevassa kuvassa olevat tossut on tehty jämälangoista ja värit ovat sen mukaiset.

Sukat on Nalle-langasta ja ihan perinteiset sukat ilman mitään kummallisuuksia.
Muuten tuo harmaan kirjava Nalle värjäsi sormeni neuloessani noita sukkia.

Yllä olevat lapaset neuloin päivässä. Malli on keksitty omasta päästä samalla aikaa kun neuloin. Lankana on Gedifran Cashmerino.

Seuraavat lapaset tein Twilleys of Stamfordin Freedom Spirit-langasta. Kämmenselän palmikkokuvio on otettu japanilaisesta mallineulekirjasta.

Vielä olisi mahdollisuus neuloa Lapaskuuhun lapasia tai muita käsien lämmittimiä. Tarvetta olisi kyllä muutamille kämmekkäille ja lapasille. Sormikkaista haaveilen, mutta niiden sormien neulominen yksitellen ei oikein tällä hetkellä innosta.

P.S. Tänään tuli värjättyä kaikenlaista Ashfordin happoväreillä ja uusi rukkikin nököttää tuolla olohuoneessa. Laitan kuvia tulemaan lähiaikoina. :)

Huiveja

2009-10-13T13:50:00.005+02:00

Pitkin syksyä on neulottu huiveja. Niitä on mukava neuloa, koska niissä on sopivasti haastetta, mutta eivät ole välttämättä niin kovin työläitä. Haaveena olisi kyllä neuloa joku iso ja aikaa vievä huivi. Suunnitteilla olisi vielä muutama huivi lisää, sillä aion tehdä joulu / syntymäpäivälahjaksi ainakin kaksi huivia.

Ensimmäinen huivi on Nancy Bushin Estonian Lace today-kirjasta Raha-huivi. Lanka on itsekehrättyä 100% mohairia. Väri on punasipulin kuorista. Huivi on hiukan pidempi kuin ohjeessa, sillä lankaa oli riittämiin.

Toinen huivi on myöskin tehty itsekehrätystä ja -värjätystä. Langan materiaali on 100% corriedalea. Huivi on aivan ihana, sillä se on pysynyt kuosissaan ja siitä tuli tarpeeksi iso, jotta saan kulmat selän taakse solmuun. Malli on löydetty ravelrystä, mutta sitä on muutettu hiukan.

Kolmas huivi oli oikea pikainen tuotos. Yleensä neulon monta työtä yhtäaikaa, enkä saa mitään nopeasti valmiiksi. Tähän vaihdoin langan rettriitissä ja kotiin kun pääsin niin kaivoin ohjeen ja aloin neulomaan. Ohje on Evelyn A. Clarkin Shetland Triangle kirjasta Wrap Style ja siihen jäin täysin koukkuun. Aion neuloa samalla ohjeella toisenkin huivin. Tällä kertaa kylläkin isomman. Lanka tässä huivissa on Kamena.

Niin ja pitihän minun neuloa Baktus. Lanka on ostettu Tampereen Lankaideasta. Se on Mirasolin Hacho, väri on olive, 100% käsinvärjätty merino. Lankaa olisi tosi ihana neuloa ja nyt sitä on jo tulossa lisää, jotta saan siitä huiviin sopivan hatun ja ehkä lapasetkin.

Kehräämistä pitkällä vedolla

2009-08-06T18:46:00.005+03:00

Viime aikoina olen ahkerasti lukenut Judith MacKenzie McCuinin Intentional Spinner-kirjaa. Se on mielestä yksi parhaimmista viime aikoina ilmestyneistä kehräykseen liittyvistä kirjoista. Se menee hiukan pidemmälle kehräyksessä ja siinä hyvin kerrottu eri kuidut, kehruutavat, langan käsittely ja lopussa on vielä muutama projekti, johon voi soveltaa kirjassa mainittuja asioita.

Kirjassa on viime aikoina erityisesti kiinnostaneet erilaiset kehruutavat siis woolen, worsted ja semi worsted. Efektilangoille on neuvottu omat tapansa.

Olen aikaisemmin kehränyt pitkällä vedolla villa, mutta nyt vasta opin hahmoittamaan todella mitkä ovat erot lyhyen ja pitkän vedon välillä ja minkälaiset kuidut sopivat näihin. Lyhyesti ilmaistuna kamatut kuidut lyhyellä vedolla ja hyvin karstatut kuidutt pitkällä vedolla.

Lomalla aloitin karstausurakan ja tein erilaisia kuitusekoituksia. Tänään sitten otin alpakka/affeno-sekoituksen tarkoituksenani kehrätä pitkällä vedolla. No ei se niin helppoa ollutkaan. Sonatallani en ole paljon pitkävetoa tehnyt ja säätämiseen meni aikaa. Toisaalta alpakka/affeno-seos on hiukan epätasaista, joten kuitu saattaa katkeilla helposti eikä se nappaa kierrettä. Pitkän vedon ideahan on kehrätä vain toisella kädellä ja venyttää kuitua pitkälti pois päin rukista ja antaa kierteen nappaista kuidusta kiinni. Tämän jälkeen kun lankaa on tarpeeksi niin se syötetään vain rullalla ja vetäminen pois päin rukista alkaa uudestaan. Suurin ongelma tässä tekniikassa tuntuu toisinaan olevan se, että en saa tarpeeksi kierrettä aikaiseksi ja kertausvaiheessa lanka saattaa katkeilla helposti. Täytynee vain harjoitella ahkerasti niin eiköhän tämäkin suju. Mummini on kuulemma kehrännyt paljon tällä tekniikalla.

Tässä kuva tästä alpakkaaffeno-sekoituksesta ja langasta rullalla.

Saksanpähkinä värjäys

2009-07-24T10:03:00.004+03:00

Ostin muutama vuosi sitten Tetri-Designilta 100g saksanpähkinä jauhetta. Olin jostain kumman syystä halunnut sitä kovasti säästää, mutta tänä vuonna päätin vihdoinkin kokeilla.

Jauhe oli hyvin hienojakoista ja sekoitin sen veteen vispilän avulla. Keitin lientä ensin n. tunnin, jonka jälkeen annoin liemen olla omissa oloissaan seuraavaan päivään. Silloin keitin lientä uudestaan tunnin verran ja siivilöin.

Laitoin ensimmäisenä liemeen luonnonvalkoista 100% villalankaa kaksi 50g vyyhtiä. Toinen vyyhti oli puretettu sekä alunalla että viinikivellä ja toinen vyyhti oli purettamaton. Saksanpähkinässähän on paljon tanniinia, joten sillä värjättäessä ei välttämättä tarvita erillistä puretusta lainkaan. Tein normaalin värjäyksen eli 1h keitto ja jäähdytys ja huuhtelu. Langoissa on hienoinen sävyero ja purettu lanka on hiukan tummempaa, mutta ei kovin paljon. Seuraavaan erään laitoin samaa lankaa myös puretettuna ja purettamattomana ja värjäsin samalla tavalla kuin ensimmäisenkin erän. Tällä kertaa täytyy jo hiukan käyttää mielikuvitusta jos haluaa huomata sävy eron puretetun ja purettamattoman välillä. Kolmanteen erään laitoin enää puretettuja lankoja ja teestä keitetyn liemen loput. Väri on selvästi keltaisemman ruskea kuin aikaisemmat. Syy voi olla se, että lisäsin teeliemen loput siihen, tai en enää keittänyt lankoja tuntia vaan nostin lämmön kiehumispisteen alapuolella, tai annoin lankojen olla liemessä kolme päivää.
Saksanpähkinä liemessä oli yksi jännä juttu. Liemi oli kuin vahvaa kahvin ja suklaan sekoitusta väriltään ja langat nostettaessa olivat kuin suklaa palleroita, mutta huuhdellessa väri muuttui punertavan ruskeaksi ja vaalentui huomattavasti. Liemi on vielä jäljellä ja luultavasti heitän sinne vielä yhden 50g vyyhdin ja kuumennan liemen.

Tässä kuvia langoista:

Tässä vasemmalta oikealle :

1. värjäys:
Saksanpähkinä, puretttu aluna ja viinikivi, l.valk. 100 villa
Saksanpähkinä, purettamaton, 100% l. valk. villa

2.värjäys:
Saksanpähkinä, puretttu aluna ja viinikivi, l.valk. 100 villa
Saksanpähkinä, purettamaton, 100% l. valk. villa

Tässä on kolmannen erän villat, molemmat purettu alunalla ja viinikivellä ja liemessä oli siis mukana teeliemen jämät.

Vasemman puoleinen vyyhtii 100% l. valk. villa ja oikean puoleinen vyyhti on villa vuohenkarvasekoitelankaa l.valkoista.

Lopussa on vielä kuva mun mohairvärjäyksistä. En ole ihan varma mitä mohairlankoja nämä on alkuperäisesti olleet. Joukossa on ainakin 2 Novitan Chic mohairia. Värit ovat mielestäni tosi ihania. Ydinlanka ei niinkään aina ota väriä, mutta mohairkarvat sen sijaan ottavat värin. Langasta tulee mielestäni kovin elävän näköinen.

Vyyhti on saksanpähkinä - teeliemessä ollut.

Takarivi vasemmalta oikealle:
Omenapuunkuori, aluna + viinikivi
Tee, aluna + viinikivi

Keskirivi vasemmalta oikealle:
Malvan kukat, aluna + viinikivi, ruokasoodaa lisätty liemeen keiton loppuvaiheessa
Punapuu 1 jälkiväri, aluna + viinikivi

Alin kerä on punapuuta(aluna + viinikivi ) ja viimeinen jälkiväri.

Täti Vihreä

2009-07-24T09:47:00.003+03:00

Olen viime aikoina yrittänyt laajentaa värikarttaani, sillä olen aina rakastanut sinistä ja hyvin paljon käyttänyt myös sinistä vaatteissa. Tällä hetkellä sekä vihreä että ruskan värit ja violetti ovat hyvin in.

Siivotessani kaappeja kesälomalla löysin sinisiä asusteita, jotka päätin sitten värjätä hiukan paremman värisiksi. Sinisestähän saa vihreää keltaisen avulla ja kasvivärjäyksessä saa hyvin paljon keltaisia sävyjä aikaiseksi. Päätinpä sitten heittää yhdet sormikkaat ja baskerin väripataan ja niistä tuli oikein hauskat.

Kaapista löytyy myös muita värjäykseen joutuvia asusteita, mutta ne ovat vielä odottamassa omaa pataansa.

Alla olevassa kuvassa on myös värjättyjä vyyhtejä baskerin ja sormikkaan lisäksi. Kokeilin ensimmäisen kerran raparperia puretusaineena ja se antaa kivoja lisäsävyjä lankoihin.

Baskeri oli alkuperäisesti sinistä Smart-lankaa ja vihreä sävy on saatu värjäämällä baskeri kanervalla.

Sormikkaat olivat alkuperäisesti taivaansinistä Nalle-lankaa ja vihreä sävy on saatu värjäämällä pihlajan lehdillä.

Vyyhdit vasemmalta oikealle. Kaikki ovat 100% villaa

Morsinko + kanervan 3 jälkiväri ( aluna ja viinikivi puretus ) l.valk.

Kanerva + raparperi puretus, v. harmaa lanka

Pihlajan lehdet ( aluna ja viinikivipuretus ) v.harmaa

Kesän värjäyksiä

2009-06-25T23:02:00.008+03:00

Värjäyskausi alkoi nelisen viikkoa sitten, juhannuksen aikoihin. Pata onkin porissut sen jälkeen ihan kiitettävän usein. Jotenkin se on aina niin ihmeellistä katsella mitä sieltä padasta milloinkin nousee.

Olin saanut viime vuonna omenapuunkuoria, oksia ja lehtiä. Osa niistä oli ollut liossa talven yli. Nyt pääsin vihdoinkin keittämään niistä liemet. Haju oli aika mahtava, mutta onneksi värjäilen ulkona. Väristä ei tullut ihan niin ihana kuin mitä olen joskus omenapuunkuorista saanut. Osa langoista oli villa / polyamidi sekoitteita ja nämä langat imaisivat hyvin voimakkaan värin. Omenapuunlehdistä ja oksista tuli enemmän keltainen kuin pelkistä omenapuunkuorista. Omenapuunlehdet olivat myös olleet liossa emalikattilassa, jonka emalin liemi oli osittaina syönyt talven aikana, ja liemeen tuli hiukan kattilasta rautaa mukaan. Opinpahan tästä, että en liota kattilassa kasveja vaan sangoissa, joten ei pääse tällaisia ikäviä kattiloiden tuhoutumisia aikaan. Hiukan harmittaa tuo kattila, mutta onneksi sain talvella kaverilta 10l teräskattilan ja se on ollut mainio korvike tuolla emalikattilalle.

Varastostahan löytyi tietenkin myös samettikukkia. Parisen vuotta sitten äitini lisäksi pari hänen naapuriaan kuivasivat minulle ison läjän samettikukkia ja niitä on sitten riittänyt parin kesän verran. Nyt kuulemma yksi näistä naapurin rouvista on jatkanut kukkien keärystä tänä vuonna, joten samettikukilla tulee värjättyä tulevaisuudessakin. Samettikukilla olen aina saanut hyvin voimakkaita värejä, tälläkin kertaa sain voimakasta oranssinrusehtavaa nallelangalle. Jälkiväristä tuli jo sitten huomattavasti keltaisempaa.

Löysin myös värjäyskätköistä epämääräisen pussin jotain puunkuorta. Keitettyäni niitä, totesin niiden olevan kanelinkuoria. Kuoret olen saanut jostain joskus, enkä ole uskaltanut käyttää niitä mausteeksi, kun en ollut ihan varma mistä on kyse. Liemen väri ei tunnin keiton jälkeen vaikuttanut lupaavalta, mutta keittettyäni sitä parin päivän päästä uudestaan se näytti paljon paremmalta. Väristä tuli kellertävä, juuri sellainen minkä voi odottaa puunkuoresta saatavan.

Värjäsin myös islanninjäkälillä ja punapuulla. Jäkälävärjäystä varten olin saanut vinkin, että vyyhdit kannattaisi huuhdella vasta sen jälkeen kun ne kuivattu. Langoista ei siltikään tullut kovin voimakkaan värisiä. Jäkälien limaa en saanut langoista kunnolla pois edes huuhtelussa, joten langoista tuli karkeat. Täytynee pestä ne ehkä vielä kerran.

Punapuuvärjäys sitä vastoin onnistui erinomaisesti. En kylläkään saanut aniliininpunaista, sillä värjäyshetkellä ei ollut käsillä mitään muutaemästä kuin ruokasoodaa. Väri muuttui aniliininpunaiseksi sen jälkeen kun olin lisännyt liemeen ruokasoodaa, mutta puolisentuntia myöhemmin oli liemi taas palautunut kellertävän punaiseksi. Langoista tuli hetkellisen emäksisyyden ansiosta hiukan kirjavia, mutta hyvin kauniin sävyisiä. Tiedän punapuun olevan värinkestoltaan niitä huonoimpia punaisen lähteitä, mutta jotenkin silti nuo värit joita siitä sain olivat hyvin kauniita. Minulla on vielä varastossa jonkin verran punapuuta ja seuraavan kerran aion kokeilla lisätä pesusoodaa liemeen ja kokeilla aniliininpunaista aikaiseksi.

Kikkailin tuon ruokasoodan kanssa myös malvan kukilla värjätessä. Malvan kukistahan tulee sangen voimakas punainen liemi. Väri ei vain tartu lankoihin kunnolla. Olin saanut neuvon, että jos tarpeeksi kauan keittää malvan kukkia niin pitäisi tulla se keltainen esille. Keitettyäni parisen tuntia lehtiä ei tätä vieläkään ollut näkyvissä. Kärsimättömänä en jaksanut enää odotella vaan laitoin liemeen pari vyyhtiä. Toinen oli käsinkehrättyä ja toinen oli joku mohairsekoite. Annoin vyyhdin olla liemessä puolisen tuntia ja lisäsin ruokasoodaa ja liemi muuttui rusehtavaksi. Langoista tuli beiget ja mohairissa oli joku säie ottanut vaalean punertavan värin. Näin

Seuraavaksi värjäsin pari purettamatonta vaalean harmaata vyyhtiä raparperin lehdillä. Väristä tuli hento beige.

Yhden värjäyspäivän pyhitin täysin indigolle. Olin aikoinani ostanut indigoa sekä Tetriltä että yhdeltä ystävältäni. Tein kyypin Annalan värjäyskurssilta saadun ohjeen mukaan. Eli ensin indigo, vesi ja pesusooda sekaisin lasipurkissa ja purkin pito lämpimässä paikassa. Sen jälkeen lämmitin veden ja lisäsin natriumditioniitin ja kyypin sinne ja annoin liemen olla rauhassa. Liemi ei oikein missään vaiheessa kunnolla muuttunut kellertävän vihreäksi. Metallinen kelmu sen sijaan tuli pintaan. Kun nostin lankoja liemestä ne muuttuivat sinisiksi välittömästi eli hapettuminen tapahtui paljon nopeammin kuin esim. morsinkovärjäyksessä. Väri oli kovin riittoisaa, sillä 500g lankaa värjäytyi sangen iloisesti kirkkaan siniseksi. Lopuilla sain sitten hyviä keltaisille langoille vihreän sävytyksen. Luultavasti parempi olisi ensi värjätä langat sinisiksi ja sen jälkeen vasta keltaisella päälle. En tiedä onko tästä mitään tarkempaa tietoa kenelläkkään.

Kätköistä löytyi myös vanhaa teetä, jonka olin jemmanut värjäystä varten. Liotin teetä yön yli ja sen jälkeen keitin reilun tunnin. Laitoin liemeen yhden purettamattoman l. valkoisen villalangan ja puretetun mohairlangan. Molemmat imaisivat punertavan ruskean värin hetkessä. Liemen vielä säilöin, koska ajattelin, että voisin sekoittaa liemen jonkun muun liemen kanssa.

Kanerva on myös joka vuotinen projekti, sillä parisen vuotta sain ison läjän kanervaa, että sitä keitellään vielä ensikin vuonna. Kanervat olivat liossa 3 viikkoa ja sen jälkeen keitin sitä 3 tuntia. Siivilöin osan liemestä ja lisäsin vettä. Dippasin vain pari v. harmaata vyyhtiä liemeen ja sain kaunista kellanvihreää väriä. Liemeen laitoin myös muutakin, mutta tästä teen ihan oman postauksen.

Alla on kuva koko setistä selityksineen:

Ylärivi vasemmalta oikealle:

Samettikukka

Superwash käsitelty lanka 1. jälkiväri, l. valk.
Superwash käsitelty lanka, l.valk.
Virtiain villa 1 säikeinen. Oli pataan mennessä jo värjätty vaaleankeltaiseksi
100% villa 1. jälkiväri, l.valk.

Indigo, kaksi ensimmäistä vyyhtiä v. harmaa pohja. Loput vaaleankeltaisia ja liemet loput.

Punapuu

100% virolainen villa, jossa vuohenkarvaa mukana, l. valk., 3 jälkiväri
100% virolainen villa, jossa vuohenkarvaa mukana, l. valk. , liemessä etikkaa
kerät tummin kerä käsinkehrätty vaaleanharmaa villa, loput joko 100% villa tai sekoitteita.

Alarivi vasemmalta oikealle:

Islanninjäkälä, Superwash villa, l. valk. ( 2 vyyhtiä )

Malvan kukka, käsinkehrätty l. valkoinen villa

Tee, 100% villa, l. valk. purettamaton

Raparperin lehdet, 100% villa, v. harmaa

Kanerva, 100% villa, v. harmaa, dipattu liemessä max. 10 min.

Omenapuunkuoret, kaikki superwash käsiteltyjä lankoja

Omenapuunlehdet ja oksat, kaikki muut vyyhdit superwash käsiteltyjä lankoja paitsi kirjava. Kirjava on 100% Virtain Villaa ja oli liemeen mennessään jo vaaleankeltainen.

Tässä vielä tämmöinen yhteisläjä osasta langoista. Tässä näkyy mukana myös noita mohairsekoitteita:

Lähettäjä Colourful Fibres

Peitot

2009-06-02T19:50:00.002+03:00

Aika kuluu nopeaan. Sain vihdoinkin aikaiseksi tulla bloggaamaan.

Tein nämä peitot jo toukokuun alussa Tapiolan kudonta-asemalla. Peitot ovat ensimmäiset varsinaiset itsetehdyt kudonnaiset. Olen pari maton räyskälettä tehnyt parisen vuotta sitten, mutta niitä ei tässä lasketa, koska ne tehtiin valmiisiin puihin.

Toinen peitto on palttinaa ja toinen on toimikasta. Olen rakentanut loimen ihan alusta lähtien itse. Lointa tehtiin kokonaisuudessaan 5,5m ja kaikki käytettiin kerralla loppuun. Lanka on lankatalo Nordiasta. Langassa ei ollut varsinaista vyötettä, mutta pussin kyljessä luki Vottegarn 100% villaa ja väri on harmaa. Lanka on ihan tuntuista ja tuoksuu vielä lampaalle.

Kuteena käytin kasveilla värjäämiäni lankoja. En valitettavasti enää muista edes mikä lanka on milläkin värjätty.

In English:

My first handwoven blankets. The Warp is 100% wool ( grey ). I have dyed the weft yarns by myself with plants.

Uusia lankoja

2009-02-23T18:00:00.004+02:00

On sitä tullut myös hiukan kehrättyä. Täytynee myöntää, mita rankempaa duunissa, sitä ihanampaa on tehdä käsitöitä.
Antaa kuvien kertoa puolestaan

Kuitukimara: langassa on kaikenlaisia tähteitä mm. merinoa, tenceliä, bambua, suomenlammasta, silkkiä... itsevärjättyä, värjääätöntä sekä jo kaupasta värjättynä ostettua.

Vasemmalta oikealla:
1) 100% corriedale, itsevärjätty. Värjäämätön kuitu löytyy täältä.
2) Merino-, bambu- ja raakasilkkisekoite.
3) Romney ja joku värjätty topsi sekoite.
4) Suomenlammas, kokeilu Jumboflyerilla.

100% Merino

Vihdoinkin valmiita neuleita

2009-02-23T17:33:00.004+02:00

Viime aikoina on täällä puikot heiluneet. Aloitin yli vuosi sitten miehelleni villatakkia Zitronin Kokon-langasta. Takissa oli hiukan alkuhankaluuksia, kun kaikki silmukat piti laskea yms., sillä malli on omani. Pintaneule on mieheni valitsema yhdestä vanhasta neulekirjasta ja onneksi ei ihan mikään tylsä, koska neule ei varmaankaan olisi vieläkään valmis. Hihoista tuli pitkät, mutta se ei kuulemma lainkaan haittaa. Omistaja on ainakin vielä tyytävinen takkiin, vaikka piti sitä hiukan lämpimänä. No eipähän tule kylmä.

Olen neulonut myös itselleni pari slipoveria. Molemmat ovat samalla kaavalla tehtyjä. Idean olen ottanut Wendy Bernardin Custom Knits-kirjasta. Slipoverit on siis neulottu ylhäältä alas ja siten ei ole yhtään saumaa syntynyt. Hiukan jännitin miten hyvin saan tehtyä vihreän slipoverin kaula-aukon, mutta ei se ollut niin vaikeaa kuin luulin.
Vihreän slipoverin lanka on Eiran Tukun Sudan-lanka, jota olen nähnyt vain Soukan Menitassa.
Punaisen slipoverin lanka on Titan Woolin Sloan-lanka. Ostin sen Lianna Lõngadista Tallinnasta.

Lapaset

2009-02-08T17:48:00.004+02:00

Lupasin edellisessä postauksessani esitellä lapaset, mitkä tein ystävälleni joululahjaksi. Mallista kirjoitin ohjeenkin ja aikomuksenani olisi tehdä samanlaiset lapaset itselleni itsekehrätystä langasta. Ainoastaan lanka on tietenkin vielä kehräämättä. Tässä kuitenkin pari kuvaa:

Uuden vuoden lupauksia

2009-01-09T21:33:00.002+02:00

Loppuvuosi meni vauhdilla lähes tulkoon ilman elämää täällä blogissa. En kyllä saanut neulottuakaan enkä kehrättyäkkään mitään ihmeellistä syksyn aikana. Joululahjoja tein jonkin verran ja niistä tulee yhdet lapaset esittelyyn lähiaikoina. Ohje oli omani ja ihastuin niihin sen verran, että hiukan harmittaa kun ne meni lahjaksi.

Niin yksi asia joka on mainitsemisen arvoinen on Ullaan kirjottamani kehruuartikkeli. Jatkoa sille on luvassa, mutta en ole ihan varma onko jo seuraavassa vai ei.

Tälle vuodelle olen tehnyt muutaman lupauksen liittyen käsitöihin:
- lanka-, villa- ja kangasvarastojen kuluttaminen
- blogini päivittäminen edes kerran kuussa

Värttinäblogi / Spindleblog

2008-11-15T09:21:00.003+02:00

Olen tehnyt viime aikoina värttinöitä itse. En vain osannut päättää tekisinko niistä erillisen blogin vai perustaisinko Etsyyn puodin. Hylkäsin ajatuksen puodista, sillä en halunnut vielä panostaa niin paljon siihen. Perustin siis blogin, jossa esittelen itsetekemiäni värttinöitä. Värttinät löytyvät täältä.

I have created a spindleblog. You find it here.

Kuituklubi

2008-08-04T19:15:00.004+03:00

Nyt saatiin Suomeenkin oma kuituklubi. Ensimmäinen paketti saapui viime viikolla. Vaihtoehtoina oli kuituja luonnon väreissä tai sitten värjättynä. Tilasin tuon luonnonväriset kuidut. Paketista löytyi merino-mohair sekoitetta 25/75. Ajattelin kehrätä villasta huivilankaa. Uskoisin saavani aika hyvä satsin, sillä villaa oli yhteensä 200g. Jos saan ohutta aikaiseksi niin se riittäisi tosi pitkälle. Kun saan langan kehrättyä niin ajattelin vielä värjätä sen. Jokin sinisen sävy kuulostaa tällä hetkellä parhaalta...

Alla vielä kuva paketin sisällöstä:

Spinhemlis 3

2008-07-29T15:29:00.003+03:00

Now I got time to write a post at the last Spinhemlis package. It has arrived already 2 weeks ago. My Spinhemlis has been Marika. In this pacakage were brown and white ryesheep wool and also dyed wool. All the wools are very nice. The ryesheep wool is extremely soft and long. I have already some plans what I'm going to spin from those. You'll see it later. Thank you Marika. It has been very nice to get packages from you!

Krappia ja katekua

2008-07-03T22:20:00.003+03:00

Lupasin edellisessä postauksessa näyttä teille kuvia krapilla ja katekulla värjätyistä langoista.

Alla olevassa kuvassa on krapilla kylmävärjäyksellä värjättyjä lankoja. Oikealta ensimmäiset kolme vyyhtiä olivat ensin liemessä ja kaksi vasemman puoleista vyyhtiä ovat ns. ensimmäisen jälkivärjäyksen tuloksia. Värit ovat mielestäni ihanan hehkeät. Kaikki langat ovat 100% villaa. Puretuksena on käytetty alunaa ja viinikiveä. Keskimmäisessä vyyhdissä oli hämäräperäinen harmaan liilahtava pohja, joka oli kai tullut aronian marjoista tai alkannasta.

Kylmävärjäys tapahtui seuraavanlaisesti. Liotin krapen juuren palasia vedessä parisen viikkoa. Liemi tietenkin ehti homehtua, mutta ei kun homeet pois päältä. Kaadoin krapit sankoon ja niin kuumaa vettä päälle kuin hanasta tulee ja esipuretetut langat joukkoon. Ensimmäisen erän annoin olla liemessä reilun vuorokauden ja sen jälkeen huuhtelin. Toisen erän annoin liemessä reilu pari vuorokautta ja sen jälkeen huuhtelin. Juuren palat on edelleenkin liemessä. Mielenkiintoista sikäli, että hometta ei muodostunut värjäyksen aikana liemen pintaan. Säästän liemen ja kuumennan sen kun ehdin ja katsin mitä väriä sitten saan aikaiseksi.

In English:

These yarns below are dyed with madder. I used the cold dyeing method.

Seuraavassa kuvassa on katekulla värjätyt langat. Materiaalina on näissäkin langoissa 100% villa. Ensimmäinen vyyhti on kylmävärjäyksen tulos ja kolme muuta vyyhtiä kuumavärjäyksen tulos. Luin tänään, että katekulla ei saa kylmävärjäyksessä niin kestäviä tuloksia kuin kuumavärjäyksellä. Jonkinlaista valonkestävyyttä värissä kuitenkin ainakin on, sillä vyyhti kuivui auringossa. En tiedä kuinka se pesussa sitten käyttäyy. Huuhtelin toki vyyhdin kunnolla ja viimeiseen huuhteluveten lisäsin etikkaa.

Kuumavärjäysen suoritin täysin perinteisin metodein. Ainoastaan heitin langat muutamaa tuntia ennen kuumennusta liemeen, mutta tällä tuskin on oleellista merkitystä värjäystulokseen.

In English:

These yarns are dyed with Katechu. The yellow skein is dyed using the cold dyeing method and the brown ones are dyed with the hot dyeing method. The yarns are 100% wool.

Valonkestoista ja muuta pohdintaa

2008-07-02T12:16:00.003+03:00

Aika kuuluu niin nopeasti. Eilen alkoi heinäkuu ja tuntuu kuin kesä olisi ohi, vaikka loma on vielä edessä. Päätin tänä vuonna pitää lomani vasta elo-syyskuun vaihteessa.

Lupiinivärjäyksen värinkesto tuloksista. Uutiset eivät ole kovin hyviä. Niin kuin Leena kirjoitti kommentteihini on sininen väriaine antosyanidi. Valitettavasti väri ei ole kovin valonkestävä. Tein tulitikkuaski kokeen ja auringossa olevien lankojen päät vaalenivat viikossa, vaikka aurinko ei paistanut koko ajan. Yritin ottaa pätkistä kuvan, mutta kamerani ei ole niin hyvä, että saisin langanpätkät kuvattua niinkuin haluan. Eli ei kun unisukkia tekemään tai jotain sisällä käytettävää.

Laitoin samaiseen tulitikkulaatikkoon myös narunpätkät sinipuulla värjätyistä vyyhdeistä. Olen pitänyt vyyhtejä kaapissa puolisen toista vuotta. Osa langoista on käytetty jo virkattuihin keittiön tuolien istuinaluisiin. Pätkät ovat olleet tulitikkuaskissa jo parisen viikkoa ja värit eivät ole haalistuneet. Istuinaluset ovat myös alituiseen auringossa ja käytössä ( yli 2 kk ) ja värit ovat edelleenkin hyvät. Olen iloinen tästä, sillä sinipuuta usein mollataan juuri huonon valonkestonsa tähden. Juttelin asiasta taannoin myös Tetri Designin Anna-Karoliinan kanssa. Hän kertoi värjänneensä sinipuulla puuvilla kangasta, joka on ollut aktiivisessa käytössä ( mm. useita pesuja ja valossa oloa ) reilun vuoden eikä värille ole tapahtunut mitään. Olisi kiva tietää mihin tämä sinipuun huonovalonkesto perustuu. Tietenkin jos sinipuuta vertaa esim. indigon niin niistä ei varmaan samassa lauseessa edes kannata puhua. Indigohan ei ymmärtääkseni haalistu auringossa ainoastaan se ei ole ns. hankauksen kestävä väri.

En tiedä, mutta minulla on sellainen mielikuva, että monet näistä valonkesto tiedoista perustuu ns. näihin vanhoihin värjäyskirjoihin. Onkohan näistä tehty mitään tutkimusta viime vuosina?

Olen viime aikoina värjännyt kylmävärjäyksessä krapilla sekä katekulla. Katekulla värjäsin myös kuuma värjäyksessä. Postaan niistä langoista erikseen kunhan vaan saan kuvattua.

Väripadan ääreen pääsen taas varmaan tulevana viikonloppuna.

Kehräysrintamalla kuuluu myös hyvää. Googlen kehruu-listalla on ollut paljon keskustelua karstamyllyistä. Omistan Ahsfordin karstamyllyn ja en ole oikein ollut tyytyväinen siihen, kun se ei ole mielestäni karstannut ihan niinkuin pitää. Olen lukenut ohjekirjaa ehkä hiukan orjallisesti tai jopa ymmärtänyt sitä väärin. Ohjekirjassahan ei ole kuin kuvia ilman tekstiä, joten aina ei voi tietää mitä tarkoitetaan. Kuvassa, jossa neuvotaan säätämään rumpujen suhdetta toisiinsa lukee 0 - 1mm. Ajattelin, että 1mm on sit kai turvallisin etäisyys, mutta silloin karstaus ei ole oikein kunnolla sujunut. Uskaltauduin eilen säätämään rumpujen suhdetta niin, että ne koskettavat koko ajan toisiinsa. Kokeilin karstata merinoa, silk noilia ( lyhyt silkkijäte ) ja bambukuitua sekaisin. Sekoitus onnistui paremmin kuin uskoinkaan. Seuraavaksi on tiedossa lisää sekoituksia kun kuituja on varastossa yllin kyllin. Tarvitaan vain ripaus luovaa hulluutta...

Villejä lupiineja ja vähän muutakin

2008-06-11T13:29:00.002+03:00

Olen jo pitkään halunnut kokeilla lupiineilla värjäämistä. Viime viikonloppuna ehdin vihdoinkin lupiinipellolle. Poimin lehdet ja varret omaan pusiin ja kukat omaan. Annoin olla yön muovipussissa, koska en ehtinyt enää illalla niillä värjäämään.
Seuraavan aamuna päästyäni väripadan äären laitoin varret ja lehdet kiehumaan. Annoin niiden kiehua reilusti yli tunnin. Siivilöityäni liemen laitoin sinne n. 100g Nallea ja 50g jotain mohairsekoitusta. Vyyhdit oikealla kuvassa. Väri on sellainen kylmä keltainen. Vihreä niissä ei ole. Väri ei kauheasti inspiroi, vaikka onkin parempi kuin monet lämpimät keltaiset, joita niin usein väripadasta nousee. Nämä vyhdit ovat kaksi oikeanpuolimmaista vyyhtiä alla olevassa kuvassa. Jälkivärjäystä kokeilin samanlaisella mohairsekoitelangalla kuin liemessä oli ollut ja sen kaveriksi pääsi pieni mohairvyyhti. Tämä vyyhti on melko varmasti Novitan Kid Mohairia ja katsokaa kuinka se on imaissut väriä itseensä. Täytyy nyt muutkin vitivalkoiset Kid Mohairit värjätä, kun se kerran imee noin hyvin väriä.

Seuraavassa kuvassa onkin sitten ne mun mielestä ihanimmat värit. Nämä tuli lupiininkukkaliemestä. Liemi oli reilun tunnin keiton jälkeen tumman mustikan sininen. Ensimmäisessä värjäyksessä oli neljä oikein puolimmaista vyyhtiä ja väristä tuli melko voimakas vyyhteihin, joissa oli suurimmaksi osaksi villaa. Kaksi ensimmäistä vyyhtiä oikealta ovat sukkalankoja eli suurimmaksi osaksi villaa, mutta niissä on hiukan tekokuitua vahvikkeena. Kolmas vyyhti oikealta on varmaan täysin tekokuitua, mutta siihenkin tuli kaunis vaaleahkon sininen vihahdus. Väri on jotenkin metallinen luonnossa. Neljäs vyyhti oikealta on täysin villaa ja se ei imaissut ihan niin paljon väriä. Seurava Nalle vyyhti on ensimmäisestä jälkiväristä. Sen nostettua liemestä ajattelin vielä kokeilla ja heitin kaksi tekokuitu vyyhtiä sinne ensin, mutta ne eivät ottaneet enää paljon väriä. Niiden pohjaväri oli luonnon valkoinen ja nyt ne ovat sellaisia hopean harmaita. Vasemman puoleisin vyyhti on villaa. Kuvassa sävy ei näy, mutta se on sellainen pastelli mintunvihreä. Värit ovat muutenkin hiukan vihreään taituvia luonnossa. Huomasin myös, että kun loppu vaiheessa lorautin liemeen hiukan etikkaa niin väri liemessä muuttui hetkeksi punaisempaan suuntaan. Väri ei kuitenkaan tarttunut enää lankoihin. Eli seuravaaksi pitäisi kokeilla kuinka paljon pH:n vaihteleminen muuttaa liemen väriä ja tarttuuko se lankoihin. En kylläkään tiedä kuinka valonkestäviä sävyt ovat, mutta testaamalla sekin selviää. Päätinkin tehdä tämän perinteisen tulitikkurasia kokeen langoille eli pätkät langoista ja toinen pää tulitikkurasiaa ja toinen ulos ja ikkunalaudalle. Laitoin langat toissapäivänä ja vielä ovat sinisiä...

Värjäykset eivät loppuneet tähän. Alla olevassa kuvassa vasemman puoleinen vyyhti on värjätty muutamia viikkoja sitten punasipulin kuorilla. Mulla oli kaksi kourallista punasipulin kuoria 100g kohden. Väri on luonnossa vihreämpi.

Oikeanpuoleinen vyyhti on myös viime viikonloppuna värjätty. Lupiinin keruu retkellä törmäsin Maitohorsmiin ja ajattelin, että kun ne eivät vielä kuki niin voisin saada niistä jotain kivaa sävyä aikaiseksi. Lankana on joku tekokuitu systeemi ja otti sekin hiukan väriä. Väri ei puhuttele mitenkään ja tulin siihen tulokseen, että horsmilla ei kannata värjätä. Ehkä ns. fermentoiminen voisi tässä taas toimia niin kuin apiloilla toimi hyvin viime kesänä. Mulla on jostain sellainen mielikuva, että horsmalla olisi värjätty enemmänkin joskus. Onko kellään tästä parempaa tietoa?

Homeinen krappiliemi ja muita värjäyksiä

2008-06-06T09:25:00.002+03:00

Pääsinpä viime sunnuntaina taas väripadan ääreen. Vuorossa oli viime vuonna kylmävärjäyksessä käytetty krappiliemi, joka oli jäänyt lojumaan talveksi parvekkeelle. Kerros hometta oli päällä ja väri samea. Minulla ei ollut suuria odotuksia liemen suhteen. Kaavittuani homeen pois, siivilöin liemen ja keitin liemen uudestaan. Kun liemi oli lämmennyt heitin sekaan n. 50g v. harmaata ja 50 g l. valkoista Virtain Villan lankaa. Vyyhdit ovat kuvassa vasemmalla. Väristä tuli voimakkaampi kuin ajattelin, sillä heitettyäni vyyhdit pataan en pitänyt kattilaa liedellä enää kovin kauan. Annoin lankojen olla liemessä noin pari tuntia, jonka jälkeen huuhtelin vyyhdit.
Homehtuneessa liemessä olleet krapin palat laitoin uudestaan veteen ja keitin vielä kaksi kertaa eri vedessä. Ajatuksena oli, että irrottaisin kaiken värin krapeista ja yhdistäisin liemet. Vedessä väri olikin kovin voimakas, mutta se tuntui tarttuvat paljon myös kattilan reunoille. Laitoin liemeen noin. 100g lankaa. Toinen oli 100% virolaista villa lankaa ja toinen oli 80% villaa ja 20% nylonia. Vyyhdit ovat kuvassa oikealla.

Seuraavaksi laitoin pataan viime vuonna kuivatetut Kanadanpiiskun kukinnot. Niitä keitin n. tunnin, siivilöin ja laitoin langat sinne. Langat olivat viime vuonna morsingon jälkiliemessä olleita, mutta eivät oikein saaneet mitään jännnää väriä aikaiseksi. Ensimmäinen vyyhti ( oikealla ) imaisi kaiken keltaisen ja muista tuli lähinnä likaisen värisiä ( kolme vyyhti kirkkaan keltaisesta vasemmalle ). Nuo vyyhdit taitavat lentää takaisin pataan jossain vaiheessa...

Tämän jälkeen pääsivät pataan pari vuotta sitten kerätyt siankärsämöt. Keitin niitä tunnin ja annoin liemen jäähtyä ja siivilöin. En ehtinyt lämmittää lientä enää sen jälkeen kun olin vyyhdin laittanut liemeen, sillä kaasu loppui kun olin keitellyt viime vuonna kuivattuja pelargonin kukkaisia. Annoin vyyhdin olla siankärsämö liemessä n. tunnin ja sen jälkeen otin sen pois. Vyyhti on vasemman puolimmainen ja väri on vielä kirkkaampi luonnossa. Oikein sellainen tipun keltainen. Pelargoni liemen toin sangossa kotiin ja lämmitin sen vielä kotona. Lankaan tuli tuollainen perusbeige väri.

Seuraavaksi toivoisin pääseväni värjäämään lupiineilla ja sananjaloilla. Sananjalat ovat sellainen joka kesän juttu... Kävin viime viikolla Tallinnassa ja käteen jäi kaksi iso vyyhtiä liuvärjättyä lankaa. Sävyt vyyhdissä ovat valkoinen, v. harmaa ja beige. Ajattelin nekin värjätä kasveilla... Tyhjensin myös äitini lankavarastot ja sieltä löytyi jänniä tekokuitu / luonnonkuitu sekoitelankoja mm. Novitan Kid Mohairia. Katsotaan mitä niistä tulee, sillä nekin pääsevät väripataan tänä kesänä.

Spinhemlis

2008-06-01T18:47:00.002+03:00

Thank you again my Spinhemlis! The package arrived on Wednesday. I have been so busy lately that I didn't have time to write earlier. The cotton wool top is very interesting and I really want to try to spin it very soon. The hook, the diz and the yarn's thickness meter are very beautiful. Your parents are very skillful. I have already eaten most of the chocolate... :) There was also a very nice card. Unfortunately the card isn't in the photo.

By the way I haven't owned a diz or a yarn thickness meter before. Now I have a good reason to use this equipment. I think the diz is very usefull because I love to use woolcombs.

Jäkälävärjäys kokeilu

2008-05-22T23:29:00.003+03:00

Viikko sitten tuli värjättyä ensi kerran jäkälillä. Olimme kimpassa ostaneet pullon ammoniakkia viime syksynä ja eräänä kylmänä lokakuisena päivänä laittaneet lasipurkkeihin 1/3 ammoniakkia ja 2/3 vettä ja jäkälää silmämääräisen sopivasti ja vieneet turvalliseen paikkaan säilymään. Nyt siis oli aika kokeilla mitä saisimme aikaiseksi noista jäkäläliemistä. Purkkeja oli kolme ja jokaisessa eri jäkälää likoamassa. Niitä oli aika ajoin talve aikana sekoitteltu. Suurimmassa purkissa ( n. 1½l )oli islanninjäkälää, toiseksi suurimmassa poronjäkälää ja pienimmässä ( n. 3dl ) sormipaisukarvetta.
Aloitimme värjäysprosessin isommasta purkista. Kaadoimme liemen jäkälineen kattilaan ja annoimme kiehua n. tunnin. Tämän jälkeen siivilöimme liemen ja laitoimme n. 100g villalankaa ja kuumensimme taas lientä n. tunnin verran. Tämän jälkeen jätimme langat liemeen. Jonka jälkeen teimme kahdelle muulle purkille saman jutun.
Värjäystulos on kaunis, mutta ei kovin voimakas. Tykkään sävyistä, vaikka ehkä odotinkin hiukan voimakkaampaa tulosta.
Langat ovat kuvassa valitettavasti vielä märkiä, mutta värit eivät juurikaan kuivuttuaan muuttuneet. Värit ovat vasemmalta oikealle islanninjäkälä, poronjäkälä ja sormipaisukarve.
Ihmettelyn aiheena on myös se, miksi sormipaisukarveesta tuli muita voimakkaampi tulos. Lientä oli vähiten, mutta myös kuituja oli hiukan vähemmän.
Kokeilimme myös värjätä hiukan muitakin kuituja. Minulla oli itsekehrätyt näytteet maitokuidusta, valkaistusta pellavasta, mohairista, puuvillasta ja bambusta. Sain tämän idean lukieassani Päivi Hintsasen blogia,jossa hän on värjäillyt erikuituisia lankoja kokeilumielessä. Yllämainituista kuidusta maitokuitu nappasi parhaiten väriä, mutta muut kuidut eivät juurikaan väriä saaneet. Heitimme pataan myös muovinappeja, jotka ottivat ihan vähän väriä. Valitettavasti noista kuiduista ja napeista ei ole valokuvaa.
Värjäyskauteni tänä keväänä alkoi siis ihan hyvissä merkeissä. Odotan innolla, että pääsen taas värjäämään oikein kunnolla.

In English:
Here are my first lichen dyed yarns. The lichens were soaked in ammoniawater over the winter. I like the soft colours although results weren't very strong.

Spinhemlis

2008-05-06T21:04:00.003+03:00

Yesterday my first spinhemlis-package arrived. There was corriedale wool and mulberry silk dyed by my spinhemlis. I love the colours! There were also small pearls in the package. Now I will try knitting with pearls. That will be ideal for summer knitting...
Thank you very much my spinhemlis!

Pikkuneuleita

2008-03-29T21:49:00.002+02:00

Viime aikoina olen pääasiassa äheltänyt yhden tilaus villatakin kanssa. Se on vasta vaiheessa. Takakpl on melkein valmis. Seuraavaksi aion ruveta hihojen kimppuun ja sen jälkeen etukappaleiden.

Tässä muutama kuva siitä mitä olen viime aikoina saanut valmiiksi. Itseasiassa pipot valmistuivat Helmikuun lankahamstereihin. Olivat muuten ainoat mitä sain tehtyä. Veikkaan, että olen yksi niistä, jotka saivat vähiten lankaa kulutettua helmikuun aikana.

Ensimmäinen pipo. Ohje oli yhdessä SpinOff lehdessä yhden lammasrotu esittelyn yhteydessä. Numeroa en muista. Ohje ei ollut täydellinen vaan siinä oli lähinnä mallineule kaaviona ja jotain ohjeita esim. silmukkaluvuista jne. Lankana on Virtain villa 2-säikeinen t-harmaa, joka on värjätty kokenillilla.

Toinen pipo. Tämä oli sangen villi versio. Tässä on kolme lankaa päällekkäin Garnstudion alpakka, Schoeller&Stahlin sukkalanka ja itse värjätty Novitan Wool.

Seuraavaksi on kuva huivista, jonka sain valmiiksi tänään. Se on neulottu Novita Rose-mohairista. Lanka oli mielyttävämpi kokemus kuin uskoinkaan. Sitä on hiukan jäljellä. Ehkä teen siitä pipon, jonka alareunaan teen myös Feather&Fan-mallineuletta.

Villoja ja Värejä

2008-03-29T21:36:00.003+02:00

Sain yllä olevat kuidut Pialta kun opetin hänelle kehräämistä rukilla. Kuitujen alkuperä on Villa Laurila. Pähkäilimme yhdessä, että onkohan ne suomenlampaan villaa vain minkä lampaan villaa. Olin pitkään sitä mieltä, että suomenlampaasta ei ole kyse. Kysyin asiaa lopulta Aulimaijalta ja sain vahvistuksen epäilyilleni. Hän ei tiennyt minkä rotuisen lampaan villasta on kyse. Luultavasti kyseessä on joku sekoitus. Hän kertoi samassa viestisä yhden iloisen uutisen. Häne hkä aikoo ruskeaa suomenlampaan villasta tehdä kammattua topsia. Kainuun harmasta saa jo häneltä topsina.

Värjäsin kuidun kattilassa etikkavedessä Ashfordin villaväreillä. Värjääminen oli tosi nopeaa ja helppoa. Laitoin kattilaan noin 1/3 osaa vettä ( 5l kattila ) eli niin paljon, että villa peittyi. Kaadoin veteen lorauksen etikkaa, jotta sain pH:n alas. Sen jälkeen laitoin märän villan sinne, jonka jälkeen nostin lämpötilan liedellä noin 85 asteeseen. Sillä aikaa kun lämpötila nousi sekoitin jokaisen värin erikseen veteen pienessä Bona-purkissa ja lämpötilan nousun jälkeen lisäsin värit yksi kerrallaan 20 ml lääkeruiskun avulla. Noin 2 ruiskullista/väri/kerta. Aloitin sivuilta ja etenin keskelle. Näin sain jonkinlaisen raitaefektin.

Kehräsin langan Sonatallani ja kertasin sen navajotekniikalla. Näin sain langasta kestävämpää. Aikomuksena olisi neuloa sukat.

Alla on kuva toisesta värjäyserästä. Nyt kyseessä on Corriedalen villa. Väreinä on käytetty Dylonin kuumanappeja, Tein värjäyksen samalla lailla kuin yllä Ashfordin villaväreillä. Näistä olen kehrännyt vasta pienen osan yläpainoisella Louetin värttinällä. Loput taidan kehrätä rukilla.

In English:

New dyeings

I dyed the blue wool with Ahsford's wooldyes. I used the Lynne Vogel's method for hotdyeing. It was very easy. I spun it with my Sonata and plyed it with Navajo technique.

The green wool is dyed with Dylon hotdyes. I used them the same way as I used the Ashford dyes. I have spun a small amount of the wool with my high-whorl Louet spindle. I will spin the rest with my spinningwheel.

Värttinöitä

2008-03-29T21:19:00.008+02:00

Viime aikoina olen innostunut taas värttinällä kehräämään. En oikein ole varma mistä innostukseni heräsi. Ehkä pk-seudun ensimmäisellä kehruutapaamisella helmikuussa oli jotain osuutta asiaan.

Ensin tilasin Spindolynin Ruotsista www.spinspiration.se . En ollut aikaisemmin kehrännyt tuetulla värttinällä ja lukemieni kokemusten perustella mielipiteet Spindolynistä olivat hiukan ristiriitaiset. Monet pitivät, sillä kehräämistä vaikeana. Kokeiltuani kehräämistä sillä en kokenut mitenkään vaikeana sillä kehräämistä. Pari asiaa vain tarvitsevat harjoitusta. Langan kierrittäminen karan ympärille ja kuinka pyöräyttää värttinä vauhtiin kehrästä eikä karasta. Karassa on ehkä hiukan nikkeliä, sillä pidemmän päälle sormia alkaa kihelmöimään. Spindolynin myötä aion kokeilla myös muita tuettuja värttinöitä. Esim. tahklia. Itseasiassa Spindolyn on melkein samanlainen kuin Tahkli erona on pääasiassa se, että Spindolynilla on oma alustansa ja Tahkli tulee tukea joko polveen tai lattiaan.

Värttinä innostukseni ei loppunut Spindolyniin. Olen jo pitkään suunnittelut tekeväni värttinöitä enemmänkin. Ainoa ongelma on ollut, että sorvi on ollut rikki. No se on edelleenkin rikki, mutta keksin muita ratkaisuja kun kiersin eri askarteluliikkeet läpi Helsingissä. Sain loppujen lopuksi muutaman sangen toimivan yläpainoisen värttinän. Esittelin näitä koevedoksia muutamalle kehräävälle ystävälle ja he olivat innostuivat. Halusivat jopa ostaa niitä. Olenkin tässä niitä kehitellyt hiukan lisää ja kohta aukeaa blogi, joka on pyhitetty vain värttinöille.

In English:

Spindles

I found this Spindolyn from www.inspiration.se. I hadn't before spun with supported spindle. Spinning with it was easier than I thought. Now I would like to try spinning with tahkli and other supperted spindles.

Spinnhemlis answers/ svarorna

2008-03-19T20:08:00.003+02:00

Here are my answers to the questions in Spinnhemlis.

1. Vilken är din favoritfiber? Är det någon fiber som du absolut inte tycker om?

Wool, tencel, bamboo, cotton. I don't like llama or dog.

2. Vilka är dina favoritfärger?

Blue, green and purple

3. Är det någon färg du absolut inte tycker om?

Yellow

4. Vilken sorts spinnredskap tycker du bäst om/använder du helst? Topptyngd, bottentyngd slända, spinnrock?

Topwhorl spindle and spinning wheel

5. Hur länge har du spunnit? Anser du dig vara nybörjare, avancerad eller mittemellan?

4 years, intermediate

6. Dricker du kaffe? Te?

Mostly tea

7. Är du allergisk mot något?

To dogs and cats

8. Vilken slags musik tycker du om?

Jazz, blues, ethnic, rock

9. Favoritgodis?

Dark chocolate

10. Vad gör du helst med ditt handspunna garn? (stickar, väver, virkar, klappar på?)

I have knit some small accesories from my handspun yarns.

11. Läser du mycket spinn-litteratur?

Yes, I do.

12. Tycker du om att prova nya tekniker och nya fibrer?

Of course!

13. Har du något drömprojekt på önskelistan?

I would like to spin a laceweight yarn and knit a big lace shawl

14. Använder du pulsvärmare/handledsvärmare? I så fall, vad är ditt handledsmått?

Sometimes. I think the best size of it is 15 cm.

15. Tycker du om att sticka pulsvärmare?

Yes I do. I love to knit everything

16. Stickar du sockor?

Yes

17. Vad har du för fotstorlek? (T.ex. längd, omkrets på tjockaste stället.)

38, length is 24 cm and circumference is 22cm.

18. När fyller du år?

30. November

19. Stickar du med pärlor?

No I haven't ever tried this but I would like to try this technique someday.

20. Vilken slags böcker (ej fiberrelaterade) läser du helst? (Deckare? Fakta? Romaner?)

Detective stories and romantic books.

Projekteja neulerintamalla

2008-01-21T22:48:00.000+02:00

Tämä vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin neuleiden osalta. Sain itseasiassa kai jo viime vuoden puolella aloitettua yhden suuritösien villatakin miehelleni. Suuritöinen, koska malli oli suunniteltava itse ja mallineule neulottava. Selkäkappaleen aloitin useaankin otteseen ja se on nyt itseasiassa aloittamatta edelleenkin. Päätin lopulta aloittaa hihoista ja ne ovat hyvin edistyneet. Lanka on Zitronin Kokon ja aivan ihana neulottava. Aion neuloa kaikki kappaleet kainaloihin asti ja sen jälkeen yhdistää raglan-saumoilla. Aluksi aioin neuloa kaikki kappaleet valmiiksi, mutta hiukan tiedusteltua asiaa muilta antoi anoppini hyvän vinkin. Hän sanoi: "Neulo vain kaikki yhteen jo kainaloista, niin saat varmemmin oikean kokoisen takin ja ehkä se niin valmistuukin joskus." Itseasiassa se kyllä valmistuu tämän kevään aikana, toivottavasti jo ensi kuussa. Sain nimittäin pienehkön kiellon neuleen tulevalta omistajalta. Hän sanoi, että uutta lankaa ei osteta ennenkuin villatakki on valmis. Hiukan kyllä kauhistuttaa olenko lopullisesti joutunut lankadieetille...

Aloitetut hihat

Muita projekteja on sitten kesken tai suunnitteluasteella. Äitini täyttää vuosia ensi kuussa. Hän on jo vuosia valitellut kuinka lenkkeillessä käsivarsia palelee, mutta selkä on aina märkä. Keksinkin, että neulon hänelle irtohihat tai siis hihastimet. Neulon sen kasviväreillä värjättyistä langoista. Toinen hiha on itseasiassa jo melkein valmis.

Hihastin äidilleni

Kesken on tällä hetkellä mm. Arctic Diamond Shawl viime talven Interweave Knitsistä, parit sukat ja yksi keeppi. Valmistumisesta ei ole tietoakaan. Jätän yllämainitut mielelläni ns. ikuisuus projektien joukkoon. :)

Eilen illalla minuun iski ns. organisointi- puuska ja innostuin listaamaan lankojani ja niistä tulevia projekteja. Jos suunnitelmat käyvät toteen niin pitäisi valmistua muutama slipoveri, huivi, paita, lapanen yms. Katsotaan teenkö listan mukaan, vai en. Toisaalta jos piinaisin hiukan itseäni ja sallisin itseni ostaa lankaa vain jos saan yhden projektin ensin valmiiksi.

Nöyrin kiitos

2008-01-20T12:45:00.000+02:00

Pialle"make my day"-kukkasesta. Tämä kukkanenhan tulisi antaa eteenpäin kymmenelle muulle bloggaajalle. Pohdittuani asiaa, tulin siihen tulokseen, että en anna tätä kenellekään tietylle bloggaajalle vaan kaikille, jotka haluavat jakaa kokemuksensa ja tekeleensä meidän muiden kanssa bloggaamalla.

Uuden vuoden lupauksia ja taas valmiita neuleita

2008-01-02T13:37:00.000+02:00

Uusi vuosi on lähtenyt käyntiin rauhallisissa merkeissä. Hyvää alkanutta vuotta vaan kaikille!

Sain kuin sainkin Placed Cable Aran-neulen valmiiksi uuden vuoden aattona. Paita ei ole mielestäni ihan niin hyvin onnistunut kuin Tailored Scallops villatakki. Silmukoiden poimiminen kauluksesta ei ole aina kovinkaan helppoa ja saumojen ompelu vaatii myös hiomista. Ehkä tässä olisi ensimmäinen uuden vuoden lupaus eli opettelen viimeistelemään neuleen paremmin.

Toinen lupaukseni on, että en osta yhtään neuleaiheista kirjaa kevään aikana eli pidän kirjattoman kevään tuonne kesäkuun loppuun. Viime syksynä tuli ostettua niin paljon neuleaiheisia kirjoja, että tavallaan hiukan hirvittää. Tähän lupaukseen liittyen yritän tehdä useimmista hyllyssäni olevista neulekirjoista vähintään yhden mallin. Ensimmäinen kirja oli Lace Style siitä edellisessä postauksessa esitelty Tailored Scallops-villatakki.

In English:

NEW YEAR PROMISES AND FINISHED KNITS AGAIN

Happy New Year to all!

I've finished my Aran Cable sweater. I don't like it so much. I'm n ot very good at sewing seams and picking the stitches from the neckline. Maybe I should make a new year promise that I learn the fininshing project better.

I have also another New Year promise. I won't buy any knitting books for next six months. I've bought too many last autumn. Now I have promised to myself that I will try to knit one pattern from most of the Knitting books I own. First one was the Tailored Scallops Jacket from the Lace Style-book.

Uusia tuulia kehruuseen

2007-12-29T21:36:00.000+02:00

Täytyyhän minun esitellä oikein kuvan kanssa uusi rukkini Kromskin Sonata. Tilasin sen Saksasta Wollinchenilta. Olen tyytyväinen ostokseeni, vaikka rukkia saa rasvata melko usein. Yritin kuvata miehelleni miltä minusta nyt tuntuu kun on uusi hieno rukki käytössä. Tuumasin, että "Ihan kuin olisi päässyt uudelle tasolle kehräyksessä." Siis niinkuin tietokonepeleissä pääsee tasolta toiselle... Mieheni ymmärsi heti mistä on kyse. ;)

Olen kehräillyt kaikkea kivaa. Aluksi kokeilin villa / jätesilkki ( siis sareista ) ja siitä tuli ihanaa.Haluaisin tuota lisää...
Sitten päätin kokeilla merinoa ja itku oli tulla. Vaikka kuinka venyttäisin kuidun ohueksi ja irralliseksi niin paakkuja tulee. Merinoa on kaapissa edelleenkin ja kyllä ne kehrättäväksi joutuu. Tein sitten 2-säikeistä sukkalankaa. Toinen säie 100% karstavillaa ja toinen säie Juulilta ostettua Aava-merinosekoitusta. Kertasin sen tosi tiukaksi, koska halusin tiivistä lankaa. Olin Juulilta ostanut myös Asteri-merinosekoitusta ja otin siitä liilat sävyt ja kehräsin ne pätkittäin ja kertasin kellertävän vihreän karstavillasta kehrätyn säikeen kanssa.
Kuvat langoista löytyy Flickrin kansiostani. En saanut niitä nätisti tähän. :(

Tänä syksynä olen myös vähän rakennellut kehräysvälineitä. Tein villakammat. Nämä villakammat ovat vasta kokeiluversio, mutta toimivat tosi hyvin. Piikkeinä käytin jousiterästä. Suurin ongelma on juuri ollut noiden piikkien kanssa. Kokeilin tehdä ne polkupyörän pinnoista, mutta en teroittanut niitä tarpeeksi joten ne eivät toimineet. Alla kuva villakammoista.

Vilkaisu kuluneen vuoden neulomuksiin

2007-12-29T18:39:00.000+02:00

Taas on aikaa kulunut kun olen tänne kirjoitellut. Viime aikoina olen neulonut hyvin paljon. Lähinnä olen tehnyt joululahjoja, mutta jotain olen saanut itselleni valmiiksi. Ohessa esittely muutamasta projektista, vaikka on niitä ollut enemmänkin.

Syksyllä sain Kirin valmiiksi. Tein sen jostain mohair-langasta jossa ei ollut mitään vyötettä. Huivi on ollut käytössä jo pitkään, vaikka sen pingotus ei ihan onnistunut. Se oli liian kuiva ja meni kasaan jonkin verran kun otin pois sen pingotuksesta. Alla olevassa kuvassa huivi on vielä pingoituksessa.

Joululahjaksi neuloin appiukolle villasukat ruskeasta Nalle-langasta. Sukat olivat ihan perussukat varsi 2o2n-joustinta, jossa joka seitsemäs kerros nurja kerros. Tämä hiukan helpotti nuelomista kun varsiin tuli hiukan vaihtelua. Neuloin sukat kokonaan kahdella pyöröllä yhtäaikaa ja se oli mukavaa. Aion tehdä näin vastaisuudessakin.

Äidilleni neuloin Ullaneuleessa olleen Revontuli-huivin. Kun näin ohjeen ensimmäisen kerran en innostunut siitä. Onneksi näin valmiin huivin Pialla käydessäni ja innostuin. Minulla on vielä varastossa muutama kerä näitä virolaisia lankoja ja jos hyvin käy niin nekin päätyvät juuri kyseiseksi huiviksi.

Alla kuva huivin osasta.

Perjantaina ennen jouluaattoa aloitin kaikkien joulukiireiden mentyä ohi neulomaan Lace Style-kirjasta kannessa olevaa villatakkia. Ohjeen nimi on Tailorede Scallops.. Sain sen tänään valmiiksi eli sen valmiiksi saamiseen meni noin 8 päivää. Lankana käytin Virtain Villan 3-säikeistä harmaata lankaa. Mulla on vielä sitä luonnonmustana ja ehkä sekin pääsee samaksi villatakiksi...

Nyt mulla on työn alla Aran Cable sweater syksyn Interweave Knitsistä. Sekin on ihan viittä vaille valmis enää on jäljellä etukappaleen palmikot ja kaulus.

Muitakin keskeneräisiä töitä on. Ainakin neljä keksin ihan heti, mutta niitä saattaa olla enemmänkin...

No onneksi on intoa neuloa ja materiaalista ei ole pulaa. Eksyttiin tänään Soukan Menitan yhden kaverin kanssa ja sieltä tarttui enemmän ja vähemmän lankaa mukaan mm. Dropsin Alpacaa.

Kävin myös joulun alla Neuletikissä Tapiolassa mieheni kanssa. Halusin nimittäin löytää mieheni villatakkiin langat ja "pakotin" hänet mukaan. Löysinkin langat, Zitron Kokonia väri terrakotta. Lanka on ylellinen, mutta ei se mitään. Kyllä miehillekin voi neuloa joskus jotain ihanaa.

Kuluneena vuotena olen myös oppinut uusia asioita neulomisen saralla. Tärkein lienee liittyvät kappaleiden viimeistelyyn ennen niiden kokoamista vaatteeksi. Revontuli huivin että Tailored Scallopsin pingotin olkkarin lattialle kosteina. olin liottanut niitä vedessä ja sen jälkeen lingonnut irtovedet pois. Tämän jälkeen oli paljon helpompi ommella villatakin kappaleet yhteen ja ihmeeksi osa virheistä katosi.

Tännekin saapui kutsu...

2007-11-13T17:44:00.000+02:00

Ravelryhyn. Vaikuttaa suorastaan mainiolta keksinnöltä. Mielestäni Ravelryn idea on nerokas. Siellä kaikki pysyy hyvässä järjestyksessä. En vain oikein tiedä mitä kaikkea vien sinne. Mieheni tuumasi, että "Tee vain inventaario kaikista langoista niiin tiedätpähän mitä sulla on!". Toisaalta en taida haluta tietää totuutta kuinka paljon mulla kaikenkaikkiaan on lankoja ja kuituja...
Niin ja minut löytää sieltä Rinali:na.

Suopursu värjäykset

2007-11-03T21:00:00.000+02:00

Päätin kesällä tehdä pienen kokeilun liittyen aiheeseen onko käymisprosessilla merkitystä kasveista saatavaan väriin. Siis lähtökohtahan oli, että kahteen ämpäriin pilkottiin suopursuja ja toiseen laitoimme noin 1 dl sokeria, jotta liemi hiukan kävisi. Käymistä tapahtuikin alussa, mutta kun säät kylmenivät niin käyminen keskeytyi eikä ollut sellaista paikkaa, jossa lämpötila oli noussut reilusti yli 20 asteeseen.

Keitin sokerittoman liemen parisen viikkoa ennen varsinaista värjäystä ja jätin sen kattilaan ja jätin sen kattilaan muhimaan. Liemi kiehui n. 2 tuntia. Keitin sitä vielä parisen tuntia lisää varsinaisena värjäyspäivänä ja sen jälkeen siivilöin ja laitoin n. 250g 100% villalankaa pataan ja lämmitin noin tunnin.

Sokerillisen liemen keitin kokonaisuudessaan vasta värjäyspäivänä. Kaataessani sen sangosta kattilaan syntyi enemmän vaahtoa kuin sokerittomasta liemestä eli päättelin tästä, että käymistä on tapahtunut. Liemi oli myös hiukan sameampaa. Keitin sitä yhteen putkeen n. 3-4h. Jäähdytin, siivilöin ja laitoin langat siihen. Lämmitin noin tunnin verran.
Alla on kuva langoista. Osa on siis ollut pohjaväriltään joko tumman harmaita tai vaalean harmaita lankoja. Vasemmalla ovat sokeriliemessä keitetyt ja oikealla sokerittomassa liemessä keitetyt. Odotin, että väri olisi enemmän pronssiin vivahtava.

Sain molemmista myös yhdet jälkivärit. Tekokuitu lankoihin tuli hiukan kuparinen vivahdus, mutta 100% villalankaan vain vaaleankeltainen.
Alla kuva jälkivärjätyistä langoista. Kaksi vasemmanpuoleista ovat 100% villaa ja muut ovat villa / tekokuitusekotteita.

Suopursuja on vielä jäljellä ja kokeilen jossain vaiheessa uudestaan. Katsotaan mitä silloin tulee. Olen tähän asti ollut vastaan rauta / kuparisuoloja. Kupariin en ole edelleenkään lämmennyt, mutta ns. rautaveden tahtoisin tehdä itse. Materiaalia kyllä olisi, mutta en ole vielä ehtinyt sen kimppuun. Sitä voisi kokeilla mm. tuohon suopursuun ja katsoa mikä on tulos. Rautahan perinteisesti sammuttaa värejä, mutta tulos silti voi olla sangen miellyttävä. En kuitenkaan aio aktiivisesti purettaa raudalla, kun se haurastuttaa lankoja.

Värjäyskausi kasveilla taitaa olla lopuillaan tänä vuonna. Itselläni se ei ollut kovin tuottoisa, sillä aina kun olisin padan ääreen halunnut joko satoi tai sitten tuuli tosi paljon. Patani on nimittäin hiukan sään armoilla. Jos talvi on lauha niin saatan päästä värjämään ns. ulkotakkaan. Se on ihan tavallinen takka, mutta sijaitsee ulkona ja sinne mahtuu juuri kaasukeitin ja kattila.

Ajatuksena olisi talven aikana värjäillä hiukan synteetttisillä väreillä, kun niitä on kaappiin kertynyt aikamoinen valikoima. Löytyy Dylonia, Emo-tuotannon värejä ja Ashfordin villavärejä.

In English:

DYEING WITH MARSH LABRADOR TEA

I have dyed with Marsh labrador tea. I soaked Marsh Labrador Teas in two buckets. I added 1dl sugar to the other bucket because I wanted to hurry up the fermentation process. I wanted to know if fermenting would affect the dyeing result. The liquid started to ferment but later it stopped because of cold weather. The buckets were outside for about two months.

I boiled the unsweetened liquid first and left it in the kettle. At first I boiled it about two hours and after two weeks I boiled it another two hours. There were some mold top of the liquid but I removed it. After boiling I strained the liquid and I put about 250g yarn in. Then I shimmered it about an hour.

The result is here. I was expecting the colour to be more copper like. I found out from the internet that other dyers had gotten almost the same shade I had. So I stopped worrying that I had done something wrong.
Above is the photo of the yarns. The groundcolour of the yarns were white, light grey and dark grey.

I boiled the sweetened liquid after the unsweetened liquid. The liquid was beer like because there was scum on the top. So I thought that this liquid had been fermented a little. I boiled it 3 - 4 hours. I let it cool down, strained it and put 250g of yarns in. I let it simmer for about one hour. Below is the result.

I got one redye from both liquids.

I still have dried Marsh labrador tea and I will dye with it again some day. I'm curious to know what kind of colour I will get then. I have never used copper or iron as a mordant. I have planned to make iron water by myself. I already have some rusty nails but I haven't had time to do it. I could use ironwater for the Marsh Labrador tea dyeing. Iron as a mordant makes colours misty but I think that the results could be very nice. I would also like to change the pH of liquids because it might also change the dyeing results very much. I wish I had more time and money to do these experiments...

Koirankarvalankaa ja mohairia

2007-10-17T18:28:00.000+02:00

Viime aikoina olen kehrännyt aika paljon. Sain kesällä projektiksi sekoittaa labratorinnoutajan karvoja ja villaa sekaisin. Villa oli likaista, joten se piti nyppiä, pestä ja vielä kerran nyppiä. Sitten sekoitin kuidut karstamyllyllä. Se oli aika pölisevää puuhaa. Tarkoituksena oli saada jonkinlaista efektilankaa eli en karstannut levyjä kuin kerran. Se olikin hiukan paakkuista ja lankaan tuli klönttejä, mutta tulos on silti sangen miellyttävä ja pehmoinen. Tässä vielä kuva langoista. Lankaa tuli yhteensä n. reilu kilo.

Kun olin saanut yllä olevan projektin tehtyä innostuin suorastaan kehruusta taas. Jatkoin keväällä aloittamani mohairin kehruuta. Ostin sen topsina ja värjäsin punasipulinkuorilla. Nautin mohairin kehruusta, vaikka olisihan siitä saanut tulla vielä ohuempaa... Kehräys oli helppoa sen jälkeen kun älysin antaa kierrettä kunnolla. Lankaa tuli noin 200m ja en tosiaankaan vielä tiedä mitä siitä tekisin. Jonkun huivin kai... Tietenkin joku muukin voisi olla kiva. Kauluri...

Ohessa kuva mohairlangasta.

Niin ja kerronpahan loppuun kehruu-uutisen. Tilasin muutamam viikko sitten itselleni http://www.wollinchen.de:stä/ Kromskin Sonata rukin ja se rantautui eilen olohuoneeseemme Itellan avustuksella. Kokosin sen illalla ja tein pienen koekehräyksen ja tänä aamuna jatkoin sitä. Vaikuttaa siltä että rukki on kehitelty "keep it simple stupid-periaatteella". Aluksi hiukan säädin jarrusysteemin kanssa, mutta se alkoi aika nipeasti sujumaan. Hiukan se pellavanaru jarrussa ihmetyttää, mutta jos se menee poikki niin korvataan uudella. Minulle uusi asia rukissa on lyhdyssä olevat välitykset. En ole koskaan aikaisemmin kehrännyt rukilla, jossa olisi ollut joko lyhdyssä tai rullassa välityksiä. Ämmää kiristämällä tai löysäämällä niitä saadaan tehtyä, mutta se menee minusta salatieteen puolelle. En ole vielä muita vaihteita ehtinyt kokeilemaan, mutta aikomuksena on lähipäivinä käydä niiden kimppuun ja kokeilla saisinko aikaiseksi jotain ohutta ja hyvin kierrettyä lankaa. Ehkä voisin kokeilla silkkivillaa tai silkkipuuvillaa tai merinoa...

Kuvia Sonatasta ei vielä ole, mutta ehkä sitten seuraavassa postauksessa.

Minimalistinen villatakki

2007-09-26T16:41:00.000+02:00

Ehdin välillä tännekin hiukan kirjoitella. Olen saanut nimittäin jotain valmista ja josta pidän hirmuisesti. Esittelen siis Interweave Knits Fall 2007 mallin Minimalist Cardigan. Kun kyseinen lehti tipahti postiluukusta tuntui, että siinä on vaikka mitä toteuttamisen arvoista. Minimalistinen villatakki ei kylläkään ollut suosikkien kärkipäässä... Satuin vain saamaan inspiraation neulomiseen kun langat olivat jo valmiina kotona. Aloitin myös neuleen "Placed Cable Aran", mutta se on vielä kesken...
Tässä vielä kuva siitä.

Uusia värjäyskirjoja

2007-08-09T22:02:00.002+03:00

Uskaltaudun vain pienen pintalukaisun perusteella hiukan arvioida uusia kirjahankintojani. Molemmat ovat uusia kirjoja saksankielinen viime vuonna painettu ja englanninkielinen tänä vuonna.

Saksankielisen on kirjoittanut Dorothea Fischer. Nimestä pääsee klikkaamalla hänen omille sivuilleen. Sain kirjasta tiedon viime vuonna eräältä saksankieliseltä kehruulistalta, jota en enää seuraa. Kirjan nimi on suomeksi "Kasvivärjäystä villalle ja silkille ilman myrkkyjä". Kirja on mielestäni tehty saksalaisella järjestelmällisyydellä ja kirjasta löytyy kaikki mitä värjäyksessä voi tarvita. Käydään kaikki vaiheet selkein kuvin läpi. Näytetään jopa kuinka vyyhdit sidotaan tai sideharsopussi, jossa väriaineet on yms. Värjäystuloksista otetut kuvat ovat kauniita. Puretusaineiden määrät ovat korkeita, vaikka alunaa päasiassa vain käytetään, jopa 20% alunaa langan painosta. Muut puretusaineet ja lisäaineet, jotka kirjassa on mainittu ovat: alkoholi, rautavihtrilli, viinihappo (?), potaska (?), salmiakki (?), pesusooda, viinikivi ja etikka. ?:llä olen ilmaissut sen, että aineiden myrkyttömyys hiukan arveluttaa.
Kirjassa on myös indigovärjäyksestä ja natriumditioniitin kanssa ei leikitä vaan virtsan tai hiivan. Tuota virtsaa en ymmärrä. En oikein pidä hygieenisenä sen kanssa läträystä.
Mielestäni kirjassa on liuta lauta mielenkiintoisia reseptejä ja erilaisia kasveja on käytetty paljon ja kasvit on vielä erikseen esitelty omassa osiossaan. Kaikista ei vain ole kuvia. Myös se mikä on positiivista niin värjättävistä kuiduista on oma esittelynsä. On eri eläinten karvat esitelty ja myös silkki omana osionaan.

Voisin suositella kirjaa kaikille värjäreille. Kieli vaan saattaa olla hiukan ongelmallisempi kuin yleensä. En itsekään osaa hyvin saksaa, mutta sanakirjan kanssa olen tähän mennessä hyvin pärjännyt ja ns. alansanaston oppii aika nopeasti.

Seuraavaksi tänään postissa tullut Jenny Deanin Colours From Nature. Löysin kirjan ihan sattumalta kun yritin etsiä saman kirjailijan jo loppuunmyytyä Wild Colours-kirjaa. Wild Colours-kirja on luultavasti yksi parhaimmista perusteoksista, joka käsittelee kasvivärjäystä.
Siis asiaan eli tähän uuteen kirjaan. Kirja on selkeä ja siinä ei ole juuri valokuvia, mutta ei se tunnu haittaavaan. Samat värilaatikot löytyvät tästäkin kirjasta kuten edeltäjästään Wild Colourista. Aluksi kerrotaan värjäyksen perusteet. Puretteista on omat osiot. Tässä kirjassa on myös kupari ja oksaalihappo esitelty ja myös selluloosakuidut. Löysin kirjasta alunan kohdalta aika mielenkiintoisen jutun. Alunoita on erilaisia ja eri alunoita käytetään villan kuin proteiinikuitujen puretuksessa. Villan yhteydessä puhutaan aluminium sulphatesta / aluminium potassium sulphatesta kun taas selluloosakuitujen yhteydessä puhutaan aluminium acetatesta. En ole mikään kemiaexpertti ja en oikeasti tiedä mitä eroja aineilla on. Selluloosakuidut kylläkin puretetaan myös tanniinissa. Veden ja värjäysliemien pH:hon on kiinnitetty paljon merkitystä. Värjäysohjeet on lajiteltu värein ja myös harmaa ja musta on otettu mukaan. Löysin yhden aika mielenkiintoisen kohdan violetin kohdalta. Krapin avulla kuulemma saisi myös violettia jos käyttää krappia 50 %- 75% langan painosta ja pitää lientä alle kiehumispisteessä noin kolme varttia ja poistaa langan ja lisää pesusoodaa, jotta liemi on lilaa ja lisää sen jälkeen langan sinne takaisin ja jättää jäähtymään ja huuhtelu tapahtuu myöhemmin kun siltä tuntuu. Tämän voi tehdä joko purettamattomalle tai puretetulle langalle.
Kirjaa en ole siis lukenut kuin sieltä täältä, mutta vaikuttaa kovin mielenkiintoiselta ja on taattua Jenny Deania.
Niin ja tulossa olisi vielä Karen Casselmannin kirjat: The Craft of the Dyer ja Lichen Dyes. Tämän jälkeen alkaa kiva kirjasto olla kasassa...

In English:

NEW DYEING BOOKS

I have bought Dorothea Fischer's dyeing book. It's very good. The writer tells everything about mordants, dye plants, equipments and fibers.

She uses very large amounts of mordants in some recipes e.g. 20% alum of the weight of the yarn / fiber. I use only 10%. I have understood that it's not known how much the fiber / yarn absorbs the mordant.

In the book the indigo dyeing is taught with urine. I don't understand it because I don't think it's very hygienic dyeing with urine.

I recommed this book to every dyer who knows German.

I also bought Jenny Dean's book Colours from Nature. I tried to find the Wild Colour-book but it's sold out.

There isn't any photos in the book. Plants are introduced colour by colour. The book's selection of mordants is more varied than mine. I mean that I haven't used copper or iron at all. There are instructions on how to do alum-, copper- and ironwater.

The book is very good and interesting to read.

Viimeaikaisia värjäyksiä

2007-08-09T21:18:00.000+03:00

Olen heinäkuun aikana värjäillyt erilaisilla kasveilla.
Ensimmäiseksi voisi aloittaa morsinko värjäyksistä. Värjäsimme kimpassa ja emme saaneet edes kaikkea ainetta vielä käytetyksi. Ostimme valmiin liemen n. nimittäin upeita lankoja. Mielenkiintoisin on kuvassa oleva vaaleanlilavyyhti. Se tuli ihan viimeisestä jälkiväristä. Edes keltaiset eivät taittuneet enää vihreäksi tässä liemessä vaan tulivat jännän okran värisiksi. Tuo lila on suorastaan ihana. Toivottavasti saan tuota vielä lisää yhden vyyhdin sillä liemeä jäi muutama litra ja aion värjäillä sillä kunhan ehdin tänä syksynä.

Seuraavassa kuvassa on myös yhteisvärjäyksen tuloksia. Kolme vasemman puoleista vyyhtiä on omenapuunkuorista ja kolme oikeanpuolista on sipulinkuorista. Nuo sipulinkuoriliemessä olleet vyyhdit olivat ensin käpyliemessä, mutta eivät saaneet muuta kuin ikävän harmaan sävyn niin päätimme laittaa ne suoraan sipulinkuori liemeen.
Tästä käpyliemestä aionkin kertoa hiukan enemmän, sillä joku saattaa tietääkin miksi liemi ei antanut väriä. Joukossa oli sekä männyn-, että kuusen käpyjä. Kävyt olivat lionneet koko kesän rautapadassa ja muuttuneet mustiksi. Käpyliemi oli keitetty edellisenä päivänä ja oli väriltään mustanlilaa. Teimme samanaikaispuretuksen ja kun langat nostettiin liemestä ja jäähdytyksen jälkeen huuhdeltiin, olivat ne vaaleanharmaat. En keksi pätevää syytä miksi väri ei tarttunut voimakkaammin lankoihin. Syynä saattaa olla samanaikaispuretus tai rautapadassa liottaminen. Voin vain arvuutella huono värjäystulosta...

Lisää mielenkiintoisia tuloksia. Alkukesästä olin Annalassa värjäilemässä kasvivärjäreiden tapahtumassa. Siellä värjättiin punakäenkaalilla ja väriksi saatiin ihanan hailu vedenvihreä. Olin kuullut myös huhuja, että käenkaalista voisi saada sinistä... Keitimme noin muovisäkillisen tuoreita punakäenkaaleja ja liemen väriksi tuli kaunis purppuranpunainen. Annalassa oli pantu väriliemeen 20% alunaa langan painosta eli tupla määrä puretetta kuin normaalisti ja noudatimme tätä samaa kaavaa. Annoimme noin tunnin lankojen lellua liemessä alle kiehumispisteen ja sen jälkeen jätimme langat liemeen. Annoimme olla niiden siellä n. kolme päivää. Huuhdeltuamme langat tuli niistä kauniin savunsiniset. Tulos on voimakkaampi ja sinisempi kuin alla olevassa kuvassa. Päätimme alkaa kikkailemaan jälkiliemen pH:lla. Jaoimme liemen kahtia ja lisäsimme toiseen ruokasoodaa ruokalusikallisen. Liemi muuttui kauniin petroolinväriseksi. Upotimme molempiin liemeen vielä villaa. En päässyt villoja huuhtelemaan kuin vasta kahden viikon päästä ja se liemi johon ei oltu laitettu ruokasoodaa oli muuttunut hapen ansiosta punaisesta vihreäksi. Väri oli tosi kaunis, sellainen tumma smaragdinvihreä. Huuhdeltuani molemmat villaerät oli tulos molemmista liemistä samanlainen eli hyvin haalean vedenvihreä melko huomaamaton väri. Yritin oikein tarkasti vertailla villoja eri liemistä, mutta en juurikaan huomannut värieroja. Voi olla, että upotan villat johonkin uuteen liemeen, sillä sitten saattaa tulla jänniä yllätyksiä. Toisaalta pieni määrä tuon väristä villaa saattaisi olla mukava efekti jonkin muun värin kanssa.
Tässä vielä kuva punakäenkaalivärjäyksestä.

P.S. Alkuperäisessä liemessä oli yhteensä 150g lankaa...

Vuoden 2007 värjäyskausi on alkanut täällä!

2007-07-13T13:51:00.000+03:00

Pääsin vasta viime viikonloppuna värjäämään ensimmäisen kerran kunnolla tänä kesänä. Juhannuksena olin ehtinyt laittaa likoamaan sipunlinkuoria, samettikukkia, lehmuksen kuoria ja kuusen käpyjä. Tajusin vasta sipulinkuorien veteen laiton jälkeen, että kaasu onkin kaasupullosta loppu. Viime viikolla sain sitten kaasupullon vaihdettua...

Tässä on kuva värjäyspaikastani.

Lauantaina kun pääsin värjäyksen pariin niin sipulinkuorien päällä oli homekerros, joka oli helppo kuoria pois. Nyt tulee hauska juttu! Otin seuraavaksi kannen pois samettiruusujen päältä ja mieheni, joka oli vieressäni uteliaana päästi hörönaurun. Muutaman siemen oli itänyt ja sirkkalehdet puskivat liemestä. Tässä on kuva siitä. Enpä olisi tätäkään uskonut että värjäysliemet itävät... Alla kuva näistä pikkutaimista... Ei ole kovin herkullisen näköistä muuten ja hajukin oli melko "fresh".

Tässä on sitten värjäystulokset. Molemmat villaerät oli värjätty sananjalalla ja väri oli hyvin haaleankeltainen. Pikkuvyyhdit laitoin jälkiliemeen ja lämmitin liemen ja jätin langat muutamaksi vuorokaudeksi sinne likoamaan. Väreistä ei kuitenkaan tullut kovin voimakkaita...

Lisää värjäystä on tulossa viikonloppuna. Huomenna vien värjäyskeittiöni äitini pihalle ja aion keittää puna-apila liemen. Laitoin ne eilen likoamaan sankoon ja toivon saavani jotain kaunista keltaista, jonka värjään vielä morsingolla päälle. Haaveena olisi saada ihania vihreitä sävyjä... Sunnuntaina olisi aikomus värjätä myös punaisella käenkaalilla ja pujolla. Odotan suorastaan innolla, että pääsen taas patojen ja kattiloiden ääreen.

Tilasin Amazonilta saksankielisen kasvivärjäyskirjan. Se on ilmestynyt viime vuonna ja siinä mahtaa olla mielenkiintoisia juttuja. Voikun se odottaisi minua kun pääsen tänään kotiin...

Kehräyksen uusia tuulia

2007-06-22T23:51:00.000+03:00

Viime aikoina olen taas kehräillyt enemmän ja tehnyt myös hiukan uusia kuituhankintoja.
Innostuin tilaamaan pienen paketin Scottish Fibresilta. Palvelu oli kerrassaan nopeata. Tilasin tencel topseja, silk noilia eli jätesilkkiä, silkkineliöitä eli mawata hankiesejä ja bambukuitua. Silkit ovat minulle ihan uusi asia, sillä en ole juuri silkkiä kehräillyt.
Silkkineliöt on tehty suoraan silkkiäistoukan kotelosta pingottamalla. Tarkempaa tietoa työvaiheista ei ole. Kuulemma tuon pingoituksen voisi tehdä itsekin... Ehkä tutustun tähän sitten kun kehruussa ei ole enää mitään uusia haasteita. Tähän menee varmasti kauan aikaa.
Bambua en ole vielä oikein kunnolla päässyt kehräämään. Värjäilin sitä talvella synteettisillä väreillä, mutta kehruuvaiheeseen en ole vielä päässyt. Aikomuksena olisi kirkkaasti värjätyt bambukuidut sekoittaa hiukan villaan ja sen jälkeen vasta kehrätä. Toisaalta nehän voisi sekoittaa esim. pellavan kanssa yhteen. Mitäköhän tästä tulisi? Täytynee varmaan kokeilla.
Tencel topsit aion sekoittaa valkoiseen villaan ja sen jälkeen värjätä villan synteettisillä väreillä. Tencel kuulemma ottaa väriä eri tavalla kuin villa ja se antaa varmaan kivan efektin lankaan.
Jätesilkin luultavasti sekoitan myös villaan, mutta en ole varma värjäänkö sitä vai en. Haluaisin hiukan jonkinlaista efektilankaa tehdä tuosta sekoituksesta.

Kuituhankinnat eivät itseasiassa tähän jääneet...
Eräs meidän kehruuporukasta vierailee vuosittain Sveitsissä ja tilasin hänen kauttaan Spelsau- ja Blueface Leicester lampaiden villaa. Spelsau on pesemätöntä ja tosi pahan hajuista. Blueface on valmiina topsina. Satsin mukana tuli myös puuvillasilkkitopsia. Sekoitussuhde on 70% puuvillaa ja 30% silkkiä. Kuitu on tosi pehmeää ja tuntuisi kuin se olisi pelkkää silkkiä. Tarkempia suunnitelmia kuitujen suhteen ei vielä ole, mutta luultavasti osittain värjään ne ennenkuin kehrään. Ajatuksena olisi värjätä Blueface Leicester Lynne Vogelin tapaan kirjavaksi. Puuvillasilkin ajattelin kylmävärjätä Emotuotannon nestemäisillä väreillä.

Mainitsin alussa, että olen ehtinyt kehräämään enkä vain tuhlaamaan rahojani uusiin kuituihin. Olin jo keväällä päättänyt, että tänä kesänä kehrään pellavani pois. Roskaavat sen verran, että en viitsi tehdä sitä sisällä. Innostuinkin kehräämään pellavaa edellisessä kehruutapaamisessamme ja siitä sitten jatkoin projektiani. Olen tähän asti saanut jo kaksi vyyhtiä kehrättyä. Langat ovat melko ohuita toisessa vyyhdissä on n. 80g ja 480m lankaa ja toisessa on 110g ja 530m lankaa. Tarkoituksena olisi värjätä ne sinipuulla ja pyytää äitiä virkkaamaan niistä meidän yöpöydille pitsiliinat.
Pellavaa olisi vielä jäljellä varmaan 500g. En aio niitä kaikkia kehrätä pelkkänä pellavana. Ajattelin osan karstata kasviväreillä värjätyn villan kanssa ja myös kokeilla aikaisemmin mainitsemaani bambupellavasekoitetta. Voi olla, että keksin vielä jotain muutakin.

Kuitusekoituksia

2007-05-30T19:06:00.000+03:00

Olen ehtinyt kokeilemaan tässä kevään aikana myös kuitusekoituksia.
Ostin Juulilta merinoa, maissikuitua ja sarisilkin jämiä. Aikani pähkäiltyä päätin karstailla ne yhteen niin, että kuidut eivät pääse sekoittumaan kunnolla.
Tässä kuva karstatuista lepereistä.
Kehräsin ne rukilla ohueksi langaksi. Kehruuvaiheessa en vielä ollut varma miten langan kertaan. Olin kerran löytänyt läheisestä kierrätyskeksuksesta outoa nypyläistä sinistä lankaa ja sain päähäni kerrata sen yhteen tämän maissi-merino-sarisilkkilangan kanssa. Tämännäköistä siitä tuli.
Lanka ei ole yhtään hulumman näköistä. Kehruuvaiheessa huomasin, että maissi ja merino olisi ehkä pitänyt paremmin karstata yhteen. Maissi on jäykkä ja kiiltävä kuitu kun taas merino on taipuisampi. Merino tarvitsi vähemmän kierrettä pysyäkseen koossa ja maissi taas paljon enemmän. Tämä kierteen määrän vaihtelu aiheutti hiukan hankaluuksia kehruussa. Kehräsinkin pääasiassa langan maissin vaatimusten mukaan.

Ronaldsay lampaanvilla

2007-05-30T18:54:00.000+03:00

Tilasin mm. Ronaldsayn lampaan villaa Scottish Fibresista viime elokuussa. Nyt kevään aikana olen saanut ne kehrättyä langaksi. Aikomus olisi tehdä niistä kirjoneulelapaset tai ehkä pikemminkin jonkinlaiset raitalapaset.
Ronaldsayn lammas asuu samannimisellä saarella Skotlannin pohjoisosassa. Rotua ei kasvateta tiettävästi muualla. Erikoista lampaassa on se, että se elää suurimman osan vuodesta syömällä rannoilta merilevää. Sanotaankin tämän merilevän aiheuttavan, että villa on erittäin hyvälaatuista. Kyseinen rotu esiteltiin Spin Offin numerossa kesä 2006.
Villaa oli suorastaan miellyttävä kehrätä. Se on jotenkin uskomattoman pehmeää. Kuidun tekee mielenkiintoiseksi se, että siinä on pienen pieniä palleroita ja hiukan pidempiä karvoja joukossa. Kummatkaan eivät vaikeuta kehräystä. Langasta tulee hiukan tweedimäistä.
Alla on kuva villakeristä ja valmiista lankavyyhdeistä.

Sukkia

2007-05-28T20:17:00.000+03:00

Viime aikoina olen tehnyt kaikenlaista pientä. Tänne en vain ole ehtinyt aikansaannoksistani kirjoitella.
Allaolevat ovat toiset varvasvälisukkapareista, jotka tein muutama viikko sitten. Mieheni innostui heti kun kuuli, että aion tehdä itselleni varvasvälisukat. Hän pyysi itselleen samanlaisia. Onneksi löysin Hakaniemen hallin Vihreästä Vyyhdistä OnLinien bambusukkalankaa edullisesti ja vielä sopivan värisiä. Saan itselleni 100g kerästä kaksi paria sukkia. Totuushan on, että sieltä tarttui enemmänkin sukkalanka keriä mukaan. Aikomuksena olisi tehdä vielä muutamat varrettomat sukat ja muutamat sellaiset hiukan paremmat villasukat. Olen muutamasta Interweave Knitsistä löytänyt aivan ihania malleja. Kunpa olisi vain enemmän aikaa tehdä käsitöitä...

Kasvivärjäys

2007-03-19T20:40:00.000+02:00

Manteli kyseli kasvivärjäyksen perään.
Aion kuvailla sangen lyhyesti kuinka kasvivärjäys prosessi tehdään. Tästä tulee pidempi postaus kun värjäyskausi taas alkaa ja voin ottaa kuvat joka työvaiheelta.

Ensin langat tulee purettaa eli keittää n. 1h alunavedessä. Veden ei tarvitse kiehua, mutta olla yli 70 astetta. Langat kannattaa myös jättää likoamaan alunaveteen seuraavaan päivään asti.

Puretuksella saadaan väri kiinnittymään lankoihin paremmin ja väristäsaadaan voimakaampi.

Lankojen puretuksen jälkeen keitetään kasvit, joilla halutaan värjätä. Mitä pidempää keittää sen paremmin kasveista irtoaa väriä. Pääasiassa n. 1h riittää ellei värjätä varvuilla tai puunkuorilla.

Kasvien keittämisen jälkeen liemi siivilöidään ja joukkoon kaadetaan kylmää vettä, jotta saada liemestä haaleampaa n. 40 - 50 asteista. Tähän lisätään nyt puretetut langat ja näitä haudutellaan alle kiehumispisteen n. 1h ja annetaan jäähtyä seuraavaan päivään.

Myönnän kyllä, että en useinkaan jätä lankoja lillumaan veteen seuraavaan päivään vaan hoppuilen niiden kanssa ja tästä ei aina hyvää seuraa. Esim. 100% villalanka voi helposti huopua jos lämpötilat vaihtelelvat nopeasti.

Kasvivärjäys ei ole mikään simsalabim prosessi. Tämä on oikea kesäaktiviteetti kun on tarpeeksi lämmintä keitellä ulkona. Miksei tätä voisi tehdä kotonakin. Kasveista ei kylläkään lähde aina kovin kivoja hajuja. Värjäsin taannoin samettiruusun ja pelargonian kukkasilla. Liemet ehtivät hiukan käydä ja kun sain aloitettua värjäyksen niin kämppä haisi kuin raato. Tämän session jälkeen mieheni sanoi, että nyt loppui kotona kasveilla värjäys. Olin kiltti ja lopetin sen. Olen jälkeen päin kysellyt, että saisinko värjätä esim. sipunkuorilla ja se kuulemma käy ihan hyvin. Sipunkuoret ovatkin sangen hyvä värinlähde ja erittäin hyvä aloittelijan materiaali.

Tässä muutamia kuvia kasvivärjätyistä langoista:

Alla olevassa kuvassa on sitten noilla käyneillä liemillä värjättyjä lankoja... Kiukuttaa kun heitin liemet heti pois. Olisi pitänyt vielä värjätä kerran niin, että mieheni olisi ollut poissa kotoa, sillä värit ovat uskomattoman tummat ja voimakkaat...

Sukat

2007-03-19T20:17:00.000+02:00

Tässä on sitten toissaviikonloppuna värjätyistä ja kehrätystä villasta valmiit sukat.
Neuloin ne suoraan rukin rullalta ja varpaista ylöspäin. En ole koskaan aikaisemmin neulonut mitään yksisäikeistä suoraan rullalta ja myös tuo varpaista ylöspäin neulominen oli uutta.
Yritin kehrätä eri suuntiin. Se ei onnistunut helposti samalle rullalle.
Kikkailin ja sadatellin aikani ennekuin onnistuin huijaamaan rukkia ja kehrättävää villaa. Halusin lähinnä, että sukkan tulisi ns. siksak-kuviota. Jonkin verran se onnistuikin ja sen pystyy hahmottamaan jalkaterästä. Sukista tuli hiukan tiukat, sillä en oikein osannut mitoittaa kantapään kohtaa kun aloitin varpaista. Tapa on kuitenkin kovin mukava ja aion neuloa seuraavatkin sukat samalla tavalla.

Langasta jäi vielä hiukan jäljelle. Aion neuloa siitä rannekkeen värttinällä kehruuta varten. Laitan rannekkeen ranteeseen ja laitan siihen kehrättävän villan niin sitten se ei sotkeennut värttinän kanssa kehrättäessä.

Dylon-napeilla värjäys

2007-03-10T18:14:00.003+02:00

Värjäsin tänään ensimmäistä kertaa villaa Dylon-kuumaväri napeilla. Kaadoin vettä melkein täyteen 2½ dl lasipurkkeihin. Lisäsin 1½rkl ruokasuolaa ja 2ml dylonväriä. Sekoitin hyvin. Olin tätä ennen levittänyt keittiönpöydälle ison jätesäkin, hesaria ja muovikelmua. Kelmun päälle levitin villan, jonka kostutin etikalla. Sanomalehteen tein pienet merkinnät kuinka suuret raidat haluan. Levitin värin yhden kerrallaan ja pidin hiukan taukoa joka värin välillä.

Ylläolevassa kuvassa olen värit levitänyt villalle. Rullasin tämän jälkeen levyn ja laitoin kattilaan höyrytysritilälle ja höyrytin sen. Annoin sen jäähtyä kunnolla ja sitten aukaisin sen. Koin pienen yllätyksen tässä vaiheessa, joka tulee joka värjärille eteen joskus. Levy oli hiukan huopunut. En kuitenkaan aio lannistua vaan lingottuani liiat vedet levystä revin levyn auki kahteen osaan. Aion huomenna levyn kuivuttua käyttää sen karstamyllyn läpi....
Seuraavassa kuvassa näkyy miltä se nyt näyttää. Värit ovat mielestäni ihan kivat. Hiukan jäi väriä käsiin sinisestä osuudesta revittyäni villaa, vaikka huuhteluvesi olikin kirkasta. Katsotaan minkälaista lankaa tästä tulee. Olen aikonut tehdä sukat tästä villasta... Voisin tehdä yksisäikeiset unisukat niin, että kehräisin sitä milloin mihinkin suuntaan. Näkisinköhän värikkäitä unia sen jälkeen? Jatkoa tälle projektille seuraa kun saan karstattua villat.

In English

DYEING WITH DYLON HOTDYES

I dyed with the Dylon hotdyes. I used these dyes just like acid dyes. I used salt and vinegar as mordants and after applying the colour I steamed the wool. The rinsing water was clear. When I drafted it my hands turned light blue. I drumcarded the wool after drying because it had been felted a little. So I lost the stripe effect of the fiber.

I spun it with my spinningwheel and I tried to spin S- and Z-twisted yarn to the same bobbin. It wasn't easy but still I managed. I knit the socks direct from the bobbin.

KoolAid värjäyksiä

2007-03-09T08:31:00.000+02:00

Viime viikonloppuna innostuin värjäämään 100% villalankaa. Koolaideilla värjäys on sikäli helppoa, että kun inspiraatio iskee niin sen voi aloittaa heti ja saa tuloksiakin sangen nopeasti.

Värjään KoolAideilla joko niin, että kaadan pussin sisällön lämpimään veteen ja heitän vyyhdin perään. Parin tunnin sisällä väri on imeytynyt lankaan. Sen jälkeen huuhtelen ja linkoan vyyhdin pesukoneessa. Tai sitten otan muutaman Pilttipurkin ja sekoitan jokaisen värin erikseen ja maalaan siveltimellä lankoja. Langat ovat jo valmiiksi muovikelmun päällä ja käärin paketit jonkinlaiselle rullalle ja annan olla seuraavaan päivään. Voilà, väri on imeytynyt ja huuhtelussa ei lähde väriä enää ollenkaan.
Alla olevassa kuvassa kolme oikean puoleista vyyhtiä on värjätty KoolAidilla ja vasemman puoleisin Emo-tuotannon väreillä.

Tässä vielä kuva yhdestä vyyhdistä kerällä. Aika nami eikö vaan?

In English:

DYEING WITH KOOLAID

Last weekend I dyed 100% wool yarn. Dyeing with KoolAids is very simple and you can do it whenever you get the inspiration. You also will get the results quicker than dyeing with plants.

I dye with Koolaid in two ways.

1. I fill a bucket with warm tapwater. Then I pour in the Koolaid and then I put my skein in. After two hours the skein has absorbed the dye. The water in the bucket is almost clear. I rinse the skein and usually the colour stays. I don't boil the yarn or use any vinegar.

2. If I want to make some stripes. I mix the colours in glassjars and paint the yarns with a brush. Then I cover the yarn with plasticfolie and roll it. I let them be for a day. Voilà, when I rinse the skeins the water will be clear. Again I don't need any vinegar or boiling.

In the photo of four skeins. The three skein on the right are dyed with KoolAid. The fourth skein is dyed with Emotuotanto's liquid textilecolours ( Only available in Finland ).

And on the other photo is a ball of Koolaid dyed yarn. Very nice isn't it?

Valmiita tekeleitä

2007-02-19T18:10:00.000+02:00

Tässä on jonkinlainen kuva valmiista soijasilkkihuivista. On muuten aivan ihanan pehmeä.

Neulominen oli kyllä kivaa, vaikka lanka olikin paakkuista ja kovin kuivaa. Tarkoitan tuolla kuivuudella sitä, että ihan rutikuivilla käsillä lanka olisi takertunut käsiin ikävästi.

Lisää kuvia löytyy tuolta vanhoja ja uusia kuvia linkistä. En ole vielä oikein sinut tämän bloggerin kuvien asettelun kanssa, joten en saanut niitä kätevästi tähän.

Toinen viimeaikoina valmistunut on tämä keeppi ystävälleni. Malli on suunniteltu ystäväni toiveiden mukaan.
Kiinnitykseen käytetään luultavasti samanväristä silkkinauhaa, joka pujotellaan yläosaan.

Soijasilkki / Soysilk

2007-02-11T21:46:00.000+02:00

Tänä viikonloppuna on kehrätty. Uskoin aluksi, että n. 100g soijasilkkiä olisi helppo homma. Eipä ollut. Kuitua on kyllä mukava kehrätä, mutta siitä on pidettävä kiinni napakasti ja annettava paljon kierrettä. Välillä ajattelin, että jatkan joskus myöhemmin. Sain kuitenkin eilen toisen rullallisen kehrättyä ja tänä aamuna kehräsin toisen. Harmikseni toiseen rullaan tuli enemmän lankaa kuin toiseen. Päätin kerrata langasta oikeaa efektilankaa ja tein kaikenlaisia möykkkyjä matkan varrelle. Tämä möykkyjen teko ei ollut mitään helppoa hommaa ja langan kertaukseen meni tosi paljon aikaa. Mielestäni langasta tuli oikein onnistunutta. Aloitinkin neulomaan siitä heti kaulahuivia pituussuunnassa.

In English:

I have spun 100g of soysilk last weekend. I had dyed it myself and I wanted to know what kind of yarn I could get from it. First I thought that spinning it would be an easy job. Well, it wasn't. It was pretty nice to spin the fibre, but it needed very much twist. The soysilk was also very slippery and while spinning it ran away easily. I almost decided to leave the job and continue later. When I had spun all the fibres, I realize that on the other bobbin were more yarn than the other. What to do now because I had had an idea of what kind of yarn I want to do. I changed my plans. I decided to make a clumpy novelty yarn. I haven't ever thought that plying could be such a slow job. The result was very nice. I will knit a scarf horizontally of the yarn.

Here's is a photo of the soysilk scarf. I really enjoyed knitting it although it was clumpy and dry. I mean that I needed to use a hand lotion while knitting otherwise the yarn would have stuck to my hands.

You will find more photo's in my Flickrfolder.

The turqoise cape is made for my friend. I have designed it myself.

Alpakkapaita

2007-02-11T21:30:00.000+02:00

Aloitin tämän alpakkapaidan teon jo syksyllä ja kyselinkin apua helmaan vanhassa blogissani. Nyt paita on vihdoin valmis. Päädyin sangen yksinkertaiseen ratkaisuun helman suhteen, muutama kerros 1o1n-resoria. Helma rullautui neulomisvaiheessa ja ajattelin ensin ommella sen sisäpuolelle kiinni. Silittäessäni paitaa helma kuitenkin asettui mukavasti ja ei ole vielä muutaman käyttökerran jälkeen rullautunut. Paita on tosi lämmin ja sain oikein nauttia sen lämmöstä viime viikon paukkupakkasilla.
Langassa, josta paita on tehty, oli neulottaessa yksi sangen ikävä puoli, se värjäsi kädet. Pesin paidan ennen ensimmäistä käyttökertaa ja sain liikavärin pois langasta. Muutama kerä jäi vielä jäljelle. Olen ajatellut pestä ne ennen neulomista, jotta kädet eivät tule taas mustiksi muutaman silmukan jälkeen. Tekisi mieli neuloa langasta pipo ja lapaset.

Alkajaisiksi

2007-02-11T21:26:00.000+02:00

Siirsin blogini Vuodatuksesta tänne. Vanha blogini www.colourful.vuodatus.net on auki helmikuun loppuun. Kuvat vanhasta blogista löytyvät linkistä: vanhoja ja uusia kuvia.